Avaruussukkula Columbian tuhoutuminen helmikuussa johtui sekä teknisestä viasta että Yhdysvaltain avaruushallinnon toimintatavoista. Tähän lopputulokseen on päätynyt Columbian turmaa selvittänyt virallinen tutkijaryhmä, joka julkisti loppuraporttinsa tiistaina.
Sukkula hajosi 1. helmikuuta sen ollessa palaamassa Maan ilmakehään. Onnettomuudessa sai surmansa seitsemän astronauttia.
Varsinainen syy turmaan oli eristemateriaalin pala, joka irtosi sukkulan mukana nousussa kulkevasta erillisestä polttoainetankista. Eriste osui sukkulaan ja vaurioitti sen pintaa.
Tutkijat syyttävät raportissaan Nasaa siitä, ettei avaruushallinnossa tartuttu kaikkiaan kahdeksaan esiin tulleeseen mahdollisuuteen selvittää vaurion laajuus ja sen mahdolliset seuraukset Columbian ollessa vielä turvallisesti Maata kiertävällä radalla. Nasan insinööreille ei esimerkiksi toimitettu heidän useaan otteeseen pyytämiä satelliittikuvia sukkulasta.
Tutkijat vetävätkin raportissaan suoran linjan Nasan nykyisistä toimintatavoista Challenger-sukkulan onnettomuuteen vuonna 1986.
"Puutteellinen vaarinotto odottamattomista tapahtumista, julkilausumattomat turvallisuusohjeet ja aikataulukiireet olivat jälleen palanneet Nasaan ennen Columbian lentoa", raportissa sanotaan.
"Nasan organisaatiokulttuurilla ja -rakenteella on yhtä paljon osuutta onnettomuuteen kuin eristeen palalla", tutkijat toteavat raportissaan.
Tutkijat päätyvät raportissaan esittämään erillisen turvallisuuslautakunnan perustamista Nasan yhteyteen, jotta aikataulujen kiireellisyys ei vaikuttaisi lentojen turvallisuuteen.
Erityisen raskaaksi Nasaan kohdistetut syytteet tekee se, että raportin mukaan Atlantis-avaruussukkula olisi voitu laukaista pelastamaan Columbiassa olleet astronautit, mikäli asiaan olisi tartuttu ajoissa ja riittävällä vakavuudella.
Atlantis-sukkula oli Columbian avaruuslennon aikana Kennedyn avaruuskeskuksessa Floridassa.
Raporttinsa lopuksi tutkijat kehottavat Nasaa aloittamaan uusia käytäntöjä avaruussukkuloiden lentojen turvaamiseksi. Tutkijoiden mukaan sukkuloiden polttoainesäiliöistä olisi otettava tarkkoja kuvia niiden irrottamisen jälkeen, insinöörien olisi tarkastettava ennen lentoja sukkuloiden pintamateriaalin eheys ja kuvattava sukkuloita lennon aikana muun muassa vakoilusatelliitein.Tutkijaryhmää johtanut amiraali Hal Gehman ei kuitenkaan kieltänyt sukkuloilla lentämistä ongelmien ratkaisemisen aikana, vaikka monet tätä odottivatkin.