Virittäytyminen tulevalla viikolla pidettävään Oulun kansainväliseen lastenelokuvien festivaaliin alkoi lauantaina kuusi päivää kestävällä nukkeanimaatiotyöpajalla, jonka vetäjäksi on saatu maailmankuulu puolalainen ohjaaja Tadeusz Wilkosz (s. 1934).
Krakovassa nykyään asuva Wilkosz tunnetaan parhaiten lastenelokuvistaan, vaikka hän on osallistunut yli sataan erilaiseen tuotantoon. Wilkoszin nukkehahmot ovat selkeitä ja sympaattisia. Maailma pysyy järjestyksessä ja paha saa palkkansa.
Vieraalla on Oulussa näytteet mukana. Wilkosz nostaa laukustaan Valveen kahvion pöydälle toinen toistaan hellyttävämpiä nukkeja, jotka hän tehnyt on omin käsin. Tutuimmalta näyttää nalle Colargol, jonka elokuvia esitettiin Suomessa nimellä Pikku nallen seikkailut. Moni muistaa myös terhakan Pik-Pok-pingviinin. Valveen työpajalaiset valmistavat viikon aikana oman nukkeanimaatioelokuvan, joka nähdään festivaalilla lauantaina.
"Katsotaan, mitä pystymme saamaan valmiiksi näin lyhyessä ajassa. Jos hommat eivät ala hoitumaan, minulla on tässä Taikuri-nukke, joka järjestää kaiken", Wilkosz virnistää.
Säkki otti kantaa
Wilkoszin elokuvia on palkittu kansainvälisesti 1960-luvun puolivälistä lähtien, viimeksi Jerevanissa ja Kairossa 2005 ja 2006.
Puolalaisohjaaja kouluttautui alalle 1951-1957 Tshekkoslovakiassa ennen kuin siirtyi työskentelemään Lodzin kuuluisaan Se-ma-for-studioon.
"Puolassa olimme siinä onnellisessa asemassa, että elokuviltamme ei vaadittu sellaista propagandistista sanomaa kuin esimerkiksi Neuvostoliitossa. Saimme toimia paljon vapaammin. Lyhytelokuvani Säkki (1966) tosin joutui ristiriitaan sensuurin kanssa. Säkki on punainen ja ahmii kaiken. Elokuvalla oli vakava poliittinen merkitys, vaikka yleensä emme voineet tehdä mitään sellaista, jotka olisi voitu katsoa pyhäinhäväistyksiksi", Wilkosz kertoo.
Ensimmäiset puolalaiset animaatiokokeilut tapahtuivat 1900-luvun toisella vuosikymmenellä. Vauhtiin ala pääsi vasta maailmansodan jälkeen ja 1950-luvun alussa - samoin kuin muissakin silloisen itäblokin maissa.
"Koko nukke-elokuvamme historia on vain vähän yli 60 vuotta vanha. Karikatyyripiirtäjä Zenon Wasilewski ja kymmenkunta hänen oppilastaan loivat perustan puolalaisille animaatioille", Wilkosz kertoo.
"1960-luvun puolessa välissä olosuhteet olivat otollisimmat. Silloin alkoi myös Colargol-nallen kulta-aika. Nalle esiintyi päätähtenä 53 lyhytelokuvassa ja kolmessa täyspitkässä elokuvassa. Vaikka Colargol on jo 40-vuotias, sille riittää yhä kysyntää. Tietyn ikäiset puolalaiset ostelevat nallekasetteja ja DVD-levyjä ja näyttävät niitä omille lapsilleen."
Perinne jatkuu muullakin tavoin. Opettajan ylpeydellä Wilkosz kertoo, että hänen kouluttamansa nuori animaattori oli keskeisesti mukana tekemässä Suzie Templetonin ohjaamaa Pekka ja Susi -elokuvaa, joka alkuvuodesta palkittiin Oscarilla.
Työpaja raskas lapsille
Oulun nukkeanimaatiopaja oli alun perin suunnattu 8-12-vuotiaille lapsille, mutta pääosa oppilaista on nyt aikuisia. Lapsia työpajaan ilmoittautui vain kolme.
Festivaalikoordinaattori Mika Anttolainen selvittää, että nukkeanimaatio on vaativa laji. Sen tekeminen vie aikaa ja kuusipäiväinen kurssi on monelle lapselle aivan liian pitkä.
"Meidän oli pakko ottaa viikonloppukin mukaan, koska Wilkosz sitä pyysi. Lapsilta ei myöskään voi edellyttää yli kolmea tuntia iltatöitä päivässä koulun jälkeen."
Animaatiotyöpajassa opiskelijavoimin valmistuva elokuva saa ensi-iltansa Oulun kansainvälisen lastenelokuvien festivaalin palkintojenjakotilaisuudessa lauantaina 22.11. kello 16.
Tadeusz Wilkosz myös tarinoi Studiossa torstaina 20.11. kello 15. Lisäksi hänen elokuviaan esitetään festivaalilla kahtena eri koosteena.