Vaatimattomista oloista Yhdysvaltain presidentiksi noussut Bill Clinton, 59, toimi maansa johdossa kaksi kautta: vuodesta 1993 vuoteen 2001. Ajanjaksoon mahtuu poliittisia saavutuksia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, mutta myös kovaa toimintaa kansallisen turvallisuuden nimissä. Seksiskandaali vei Clintonin valtakunnanoikeuteen, missä häntä syytettiin väärästä valasta ja oikeuden vastustamisesta.Demokraatteihin lukeutuvan Clintonin poliittiset saavutukset ovat saaneet hänen presidenttikautensa päätyttyä yhä enemmän tunnustusta. Yhdysvaltain talous kukoisti työttömyyden ja inflaation laskiessa, ja hänen kautensa alussa hyväksyttiin ns. Nafta-vapaakauppasopimus Kanadan ja Meksikon kanssa. Sisäpolitiikassa Clintonin oli sopeuduttava republikaanien vuonna 1994 saavuttamaan kongressienemmistöön, ja hän hyväksyi vuonna 1996 sosiaaliturvaa rajoittavan uudistuksen.
Vaimonsa Hillaryn kanssa hän ajoi Yhdysvaltain terveydenhoitojärjestelmän uudistamista, mutta hanke epäonnistui. Clinton puhui rotujen tasa-arvoisuuden, koulutuksen parantamisen ja ympäristönsuojelun puolesta.
Suurvaltasuhteet toimivat
Ulkopolitiikassa Clinton pyrki pitämään yllä hyviä suhteita Venäjään. Tämä näkyi mm. Naton ja Venäjän suhteiden uudistamisena ja aseidenriisuntasopimusten syntymisessä. Nato ja Venäjä solmivat toukokuussa 1997 yhteistyötä ja turvallisuutta käsittelevän perusasiakirjan, johon sisältyi yhteistyöneuvoston perustaminen. Sillä pehmennettiin Venäjän vastustusta Naton laajenemista vastaan. Nato ja Venäjä sitoutuivat tukemaan Etyjiä kriisien ennalta estämisessä, kriisinhallinnassa ja alueellisessa yhteistyössä.
Tuon vuoden 1997 maaliskuussa Clinton ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin olivat jo sopineet Helsingissä strategisia ydinaseita vähentävistä Start III -sopimusneuvotteluista, jotka saatiin päätökseen presidentti George W. Bushin aikana Moskovan sopimus -nimellä. Kemialliset aseet kieltävä sopimus ja ydinkoekieltosopimus valmistuivat niin ikään 1990-luvulla.
Lakimiehen koulutuksen saanut Clinton osallistui myös Lähi-idän, Pohjois-Irlannin ja Bosnian rauhanpyrkimyksiin. Yhdysvaltain johtamat Nato-joukot lopettivat entisen Jugoslavian pommittamisella albaaniväestön häätämisen kodeistaan Kosovossa vuonna 1999.
Irakia Yhdysvallat epäili jo 1990-luvulla ydinaseisiin sekä kemiallisiin ja biologisiin aseisiin liittyvistä ohjelmista, ja Clinton määräsi ilmaiskuja Irakiin tammikuussa 1998, koska Irak ei Yhdysvaltain mielestä toiminut yhteistyössä YK:n asetarkastajien kanssa. Elokuussa 1998 Yhdysvallat teki ohjusiskun sudanilaiseen lääketehtaaseen, jonka Clinton epäili valmistavan hermokaasua al-Qaida-johtaja Osama bin Ladenin rahoilla. Somaliasta amerikkalaisjoukot vetäytyivät, kun rauhaan pakottaminen ei onnistunut.
Skandaali ryvetti
Clintonin mainetta tahraa seksiskandaali Valkoisen talon harjoittelijan kanssa. Clintonin kompurointi päätyi vuonna 1994 erityissyyttäjän selvitettäväksi, ja neljä vuotta myöhemmin tutkimukset otettiin kongressin käsiteltäviksi. Edustajainhuone päätti syyttää Clintonia valtakunnanoikeudessa väärästä valasta ja oikeuden vastustamisesta, koska hän oli yrittänyt peitellä suhdettaan harjoittelija Monica Lewinskyyn.
Valtakunnanoikeutena toiminut senaatti kuitenkin vapautti hänet syytteestä helmikuussa 1999. Senaatin äänestyksen jälkeen Clinton pyysi vielä kerran anteeksi käytöstään ja sanoi, että nyt on "sovinnon ja uudistumisen" aika. Hänen virkakautensa jatkui vielä vajaat kaksi vuotta.
Sittemmin Clinton on osallistunut mm. aidsin vastaiseen työhön, toiminut YK:n erityislähettiläänä tsunamikatastrofin uhrien auttamiseksi ja puhunut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lähteet:www.whitehouse.gov, Webfacta, BBC, CNN, STT.