Ranskan presidentti Jacques Chirac on vihastuttanut Yhdysvallat vastustaessaan voimakkaasti mahdollista Irakin sotaretkeä.
Chirac on uhannut Ranskan käyttävän veto-oikeuttaan Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa, jos Yhdysvallat tuo sinne Irakin sodan mahdollistavan päätöslauselmaehdotuksen. Ranskan kanssa samassa rintamassa on ollut erityisesti Saksa.
Chirac vakuuttaa, että asetarkastukset ovat riittävä keino Irakin riisumiseksi mahdollisista joukkotuhoaseistaan. Monet epäilevät Chiracin lausunnoillaan yrittävän vain tuoda Ranskaa esille itsenäisenä ja voimakkaana maana, joka ei kuvia kumartele. Chiracilla arvellaan olevan myös henkilökohtaista pyrkyä: hän haluaisi jäädä historiaan rauhan miehenä.
69-vuotias Chirac on nyt poliittisen valtansa huipulla. Hänellä ei ole lontoolaisen The Times-lehden mukaan kotimaassaan juuri minkäänlaista vastavoimaa. Euroopassa hänellä ei ole kilpailijoita: Timesin mukaan Chirac on vanhan mantereen kiistaton vanhempi valtiomies. Monet ovat toista mieltä.
Chirac on ollut kotimaassaan hyvinkin kiistelty. Hänen edeltäjänsä Francois Mitterrand sanoi Chiracin päätyvän presidenttinä yleisen naureskelun kohteeksi.
Nyt suurin osa ranskalaisista on ryhmittynyt presidenttinsä taakse tämän Irak-politiikassa. Myös muualla maailmassa arvostetaan suuresti Ranskan presidenttiä.
Ranska on ollut sodanvastaisen rintaman johtaja yhdessä Saksan kanssa. Puolustusliitto Nato joutui yhteen historiansa pahimmista kriiseistä, kun Ranska, Belgia ja Saksa estivät viikkokausia Natoa päättämästä Turkin puolustuksesta Irakin kriisissä.
Naton kriisin yhteydessä monet huolestuivat niin sanotun transatlanttisen yhteyden puolesta. Siinä Eurooppa ja Yhdysvallat ovat olleet Naton kautta kohtalonyhteydessä. On syytä kuitenkin epäillä yhteyden katkeamista, sillä molemmat osapuolet tarvitsevat toisiaan.
Nato-kiista saattaa ajaa Ranskan etuja. Ranskalla ja Saksalla on tavoitteena Yhdysvalloista riippumaton eurooppalainen puolustusliitto. Kun Yhdysvalloista on tullut maailman ainoa supervalta, EU:sta on tullut Ranskalle tärkeä väline ajaa omaa politiikkaansa.
Ranskan julkilausuttu tavoite on palauttaa maan johtava rooli Euroopassa. Tämä on ranskalaisen käsityksen mukaan samalla väline, jolla Eurooppa ponnistautuu sotilaallisesti Yhdysvaltain rinnalle, vaikka Natoa ei täysin unohdettaisikaan.
Ranskan presidentti on kuitenkin saattanut jo pelata itsensä pussiin. Jos Yhdysvallat esittää uutta päätöslauselmaa turvallisuusneuvostolle, Ranskalla on kaksi vaihtoehtoa. Se voi käyttää vetoa tai myöntyä Yhdysvaltain tahtoon. Veto ei estä sotaa, sillä Yhdysvallat voi hyökätä Irakiin ilman maailmanjärjestön suostumustakin. Jos Ranska taas myöntyy Yhdysvaltain tahtoon, maan arvovalta voi romahtaa ja Chirac joutua naurunalaiseksi.
Yleisesti on arvioitu, että Ranska joutuu suostumaan sotaan. EU hyväksyi tällä viikolla päätöslauselman, jonka mukaan sota on vasta viimeinen vaihtoehto. Ranska hyväksyi lauselman, mikä vihjaa, että Chiracin sotaa vastustava linja ei ole lopullinen. Chirac on myös sanonut, ettei Ranska ei sulje pois mitään vaihtoehtoa, jos Irakia ei onnistuta riisumaan aseista.
Edellisen Irakin sodan aikana Ranska vastusti hyökkäystä, mutta muutti viime hetkellä kantaansa ja jopa lähetti sotilaitaan taisteluun. Jos nyt käy samalla tavalla, Ranska joutuu jälleen outoon valoon. Maa ei olisikaan niin itsenäinen ja riippumaton, kuin se uskottelee.