Chilessä lauantaiaamuna Suomen aikaa sattunut tuhoisa maanjäristys ei antanut itsestään mitään ennusmerkkejä, mutta oli silti odotettavissa.
Alueella ei ole sattunut yhtä suurta maanjäristystä vuoden 1835 jälkeen, minkä vuoksi mannerlaattojen törmäyskohtaan oli varastoitunut valtavat määrät energiaa, kertoo erikoistutkija Matti Tarvainen Helsingin yliopiston Seismologian instituutista. Tarvaisen mukaan tällaiset seismiset aukot viittaavat siihen, että ennen pitkää on luvassa voimakas maanjäristys.
Järistys johtui siitä, että Nazca-laatta työntyy Tyynen meren puolelta Etelä-Amerikan laatan alle. Nazca-laatta liikkuu noin 8 senttiä vuodessa, mikä varastoi energiaa lukkiutumaan. Nyt lukkiutuman purkautuessa laatta siirtyi korkeintaan parin minuutin aikana 10–12 metriä.
Tarvainen uskoo, että järistyksen aiheuttamat tuhot paljastuvat paljon suuremmiksi kuin mitä ensitiedot kertoivat. Mittaviin tuhoihin viittaa muun muassa infrastruktuurin, kuten sähköverkon ja teleliikenteen, kaatuminen.
Tarvaisen mukaan jälkijäristyksiä on ollut jatkuvasti, mutta yhtä voimakasta järistystä ei ole enää luvassa.
– Sellaisia 6,5 richterin järistyksiä voi silti tulla.