Chilen entinen diktaattori, kenraali Augusto Pinochet kuoli sunnuntaina 91-vuotiaana, Santiagon sotilassairaala kertoi. Hän sai viikko sitten sydänkohtauksen, ja hänelle tehtiin verisuonileikkaus.
Lääkärit sanoivat aiemmin Pinochetin toipuneen hyvin, ja hänet siirrettiin pois tehohoidosta torstaina. Viikonloppuna entisen kenraalin tila kuitenkin huononi nopeasti ja hän kuoli komplikaatioihin.
Pinochet oli sydänkohtauksen saadessaan kotiarestissa syytettynä kahden Chilen entisen presidentin Salvador Allenden henkivartijan surmista. Pinochet kaappasi vallan itselleen vaaleilla valitulta Allendelta.
Pinochet hallitsi maata vuosina 1973-1990, ja vietti viimeiset vuotensa taistellen ihmisoikeusrikos-, petos- ja korruptiosyytteitä vastaan. Syytteet henkivartijoiden kuolemista olivat viimeiset Pinochetia vastaan nostettujen syytteiden sarjassa. Häntä ei kuitenkaan koskaan tuomittu.
Poliisi vartioi sunnuntaina sairaalaa tarkasti. Pieni ryhmä Pinochetin kannattajia partioi sairaalan sisäänkäynnin luona. Runsaasti ihmisiä ajoi ohi ja huuteli heille loukkauksia. Kannattajat puolestaan toistelivat Pinochetin nimeä ja lauloivat Chilen kansallislaulua.
Tuhansia
uhreja
Pinochetin kaudella yli 3 000 ihmistä kuoli poliittisissa väkivaltaisuuksissa, monet salaisen poliisin käsissä. Häntä syytettiin lukuisista ihmisoikeusrikoksista. Yritykset tuoda Pinochet oikeuden eteen kuitenkin kaatuivat, koska hänen asianajajansa väittivät menestyksekkäästi, että entinen kenraali oli liian sairas oikeudenkäyntiin.
Monet chileläiset kuitenkin rakastivat häntä ja sanoivat hänen pelastaneen maan marxismilta. Vuonna 2004 jopa monet hänen uskollisimmat tukijansa hylkäsivät hänet, kun kävi ilmi, että hän oli piilottanut yli 20 miljoonaa euroa salaisille pankkitileille.
Kaappasi vallan
Salvador Allendelta
Chilen sosialistipresidentti Salvador Allende nimitti kenraalimajuri Augusto Pinochetin asevoimien komentajaksi kesällä 1973. Vain kolmisen kuukautta myöhemmin koko ikänsä kommunismia vastustanut Pinochet kaappasi Allendelta vallan ja muodosti maahan sotilasjuntan.
Vuoden sisällä kaappauksesta Pinochet oli sulkenut parlamentin, kieltänyt poliittisten puolueiden ja ammattiyhdistysten toiminnan sekä julistanut itsensä presidentiksi.
Vasemmiston tukahduttaminen oli erityisen rajua Pinochetin valtakauden alussa. Kymmeniä tuhansia chileläisiä pidätettiin ja kidutettiin. Tuhansien ihmisen arvioidaan saaneen surmansa ja arviolta 200 000 lähti maanpakoon.
1980-luvulle tultaessa pahin sorto oli ohi. Oppositio oli saanut rivinsä kokoon, ja kun Pinochet järjesti vuonna 1999 omasta jatkokaudestaan vaalit, hän hävisi. Pinochet pysyi kuitenkin asevoimien komentajana ja hänelle myönnettiin elinikäinen virka senaattorina, mikä antoi syytesuojan.
Useasti
kotiarestissa
Pinochetia yritettiin vuosien varrella saada lukuisia kertoja oikeuden eteen rikosepäilyistä, jotka ulottuivat ihmisoikeusrikoksista aina huumekauppaan saakka. Ylemmät oikeusasteet katsoivat kuitenkin Pinochetilla olevan syytesuojan tai sitten hänen terveytensä arvioitiin liian heikoksi oikeudenkäyntiä varten.
Pinochet oli kotiarestissa useaan otteeseen. Viimeiseksi jäänyt kotiaresti alkoi marraskuun lopussa, kun Pinochetia epäiltiin presidentti Salvador Allenden kahden henkivartijan murhasta vuonna 1973. Vuosina 1998-2000 Pinochet oli pidätettynä Britanniassa, kun häntä vastaan yritettiin Espanjan johdolla saada aikaan oikeudenkäynti ihmisoikeusrikoksista.
Viime marraskuussa Pinochet puolusteli tekojaan ja kertoi pyrkineensä toimillaan estämään Chilen hajoamisen. Osa chileläisistä katsookin hänen pelastaneen vallankaappauksellaan maan marxismilta.