Chicago Yhdysvaltain kolmanneksi suurin kaupunki Chicago on löytänyt erikoisen ratkaisun keskustansa vetovoiman lisäämiseksi: kattopuutarhat.
Maailman pilvenpiirtäjien synnyinkaupungissa on tällä hetkellä jo yli 400 rakennusta, joiden kattoja peittävät nurmikot ja pensaat.
Puutarhat päällystävät jo lähes puolta miljoonaa kattoneliömetriä ja määrä kasvaa koko ajan.
Yksi Chicagon ensimmäisistä puutarhakatoista löytyy kaupungintalon omalta katolta 18 kerrosta katujen ruuhkien yläpuolelta.
"Tämä näyttää todella kauniilta täällä ylhäällä, mutta estetiikka on oikeastaan vain sivuasia", kertoo kaupungintalon kattopuutarhaa esittelevä Mark Farina. Hänen mukaansa kattopuutarhojen todellinen merkitys on ympäristönsuojelussa.
"Keskeinen etu on se, että kattopuutarhat alentavat alla olevan rakennuksen lämmitys- ja jäähdytyskuluja merkittävästi. Talvella puutarha toimii ylimääräisenä eristeenä, kesällä se alentaa rakennuksen lämpötilaa jopa toistakymmentä astetta", hän kertoo.
Viilentävä vaikutus perustuu puutarhojen sade- ja kasteluveden haihtumiseen.
"Vihreät katot ovat tuoneet Chicagoon takaisin useita lintulajeja, jotka olivat ehtineet kadota täältä", Farina sanoo.
Hän harmittelee, ettei tavallisilla kaupunkilaisilla ole pääsyä kaupungintalon kattopuutarhaan. Kielto perustuu kuitenkin turvallisuuteen.
"Tämä on arkkitehtonisesti suojeltu rakennus ja siksi katon reunaan ei saa asentaa kaiteita", Farina selittää.
Muualla kaupungissa on useita kattopuutarhoja joihin pääsevät talojen asukkaat ja joissakin tapauksissa kaikki halukkaat."
Chicago on todennut kattopuutarhat niin hyödyllisiksi, että kattojen vihermuutoksiin annetaan jo tukea.
"Mitä useammalla katolla on puutarha, sitä viileämpänä kaupunki pysyy kesäisin ja sitä useampi muuttaa takaisin keskustaan asumaan. Kaupunki säilyy elävämpänä eikä työmatkaliikenne lisää saasteita ja päästöjä", Farina listaa.
"Keskustan viihtyisyyden lisääminen on keskeinen resepti kun halutaan irti donitsikaupunki-ilmiöstä", hän jatkaa.
Donitsikaupunki-ilmiöllä tarkoitetaan Yhdysvalloissa kaupunkeja, joiden keskustat ammottavat iltaisin tyhjinä, koska kaikki kynnelle kykenevät asuvat omakotialueilla kaupungin ympärillä. Ilmiö ehti toisen maailmansodan jälkeen slummiuttaa kymmenien Chicagon kaltaisten amerikkalaiskaupunkien keskustat.
Chicagon uusi vihreys ei rajoitu yksin talojen katoille.
Nykypolitiikan mukaan lähes jokainen tyhjä maapala muunnetaan puistoksi.
"Chicago on jo nyt Yhdysvaltain vihrein suurkaupunki", kehuu Chicagon ympäristöasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Suzanne Malec-McKenna tyytyväisenä.
"Lähtökohtaisesti yritämme saada puistoa ja istutuksia jokaiselle vapaana olevalle paikalle, jonne istutukset vain sopivat", Malec-McKenna kertoo.
Hän sanoo puistoilla olevan samanlainen vaikutus kuin kattopuutarhoillakin, ne viilentävät kesäisin ja suojaavat kylmältä ja tuulelta talvisin.
Chicagon talven kuuluisasta kylmyydestä huolimatta varsinainen vuotuinen energiankulutuspiikki osuu aina kesäkauteen, jolloin keskusta on tukahduttavan kuuma.
"Tutkimuksissa selvisi, että keskusta kuumeni nimenomaan lauhduttavan kasvillisuuden vähyyden vuoksi", Malec- McKenna sanoo.