NHL-jääkiekon perinteisimpiin seuroihin kuuluva Chicago Blackhawks elää vaikeita aikoja. Ei riitä, että joukkue on juuttunut läntisen lohkon häntäpäähän. Tämän ohella joukkueenjohdon asema on hutera, avainpelaajia on kaukalon sivussa loukkaantuneina ja kotihalli kumisee liigaotteluissa tyhjyyttään.
Chicagon heikon menestyksen takia seuran toimitusjohtaja Mike Smith sai potkut jo joitakin viikkoja sitten. Tilalla on Bob Pulford, joka on tuulisella paikalla neljättä kertaa vuoden 1977 jälkeen. Päävalmentaja Brian Sutter on tehtävässään seitsemäs treenari kymmenen viime vuoden aikana, eikä Sutterin asema ole tämän syksyn näytöillä vahva.
Loukkaantuneina ovat joukkueen paras keskushyökkääjä Aleksei Zhamnov, paras maalintekijä Eric Daze ja ykkösmaalivahti Jocelyn Thibault. Joukkue ei ollut tehnyt neljää maalia enempää yhdessäkään kauden 22 ottelussaan. Lisäksi Blackhawksin isännöimässä United Centerissä on kotiotteluissa ollut keskimäärin 6 500 tyhjää katsomopaikkaa.
Blackhawksissa tulokaskautta pelaava hyökkääjä Tuomo Ruutu on totutellut NHL-arkeen kantapään kautta.
"Vaikeata on ollut. Ei olla pelattu hyvin. Meillä on ollut tiukkoja pelejä, jatkoaikatappioita, kun vastustaja on pystynyt tekemään voittomaalin. Olisi henkisesti tärkeää kääntää sellaiset pelit voitoksi", Ruutu sanoo.
Chicago Blackhawks ei hurmaa kiekkojännäriä värikkyydellään. Ensimmäisissä 22 ottelussa 41 tehtyä maalia, ja tähtipelaajia puuttuu. Arki Chicagossa näyttää harmaalta.
Ei aivan alakanttiin
Chicagon tasapaksu ilme näyttää johtuvan siitä, että joukkueessa on harvinaisen paljon ns. roolipelaajia, likaisen työn tekijöitä suoraan kolmosketjusta.
"Kyllä se siltä tuntuu, ja sen näköistä on pelikin. Välillä ollaan kaksin käsin narussa kiinni ja kolme minuuttia myöhemmin roikutaan sormenpäillä", Chicagon toinen suomalaishyökkääjä Ville Nieminen myöntää.
Kaikesta huolimatta Blackhawks on pelannut vastoinkäymisiinsä nähden siedettävästi.
"Sikäli voi olla tyytyväinen, että ollaan aika lähellä piste per peli -tahtia. Se on tältä joukkueelta aika hyvin", Nieminen lisää.
Nieminen keräsi kauden kymmenessä ensimmäisessä ottelussa tehot 1+3, ja sen jälkeiset 12 peliä eivät tuottaneet pisteen pistettä. Jääaika on pudonnut noin 17 minuutista per peli reiluun kymmeneen minuuttiin.
"Jos muutaman maalin lisää saisi, silloin varmaan tulisi enemmän peliaikaa. Pisteet eivät kuitenkaan tule ilmaiseksi. Ne ovat näin vähän maaleja tekevässä joukkueessa todella tiukassa", Nieminen ymmärtää.
Nieminen voisi kasvattaa pistetiliään helpommin, jos hän saisi luottoa joukkueen ylivoimapelissä.
"Hyvää vaihtelua olisi, jos ylivoimakentällisiä kilpailutettaisiin välillä. Siten saisi pientä jännitysmomenttia takaisin peliin."
Alivoimapelissä "jarrumies" Nieminen on ollut taas mies paikallaan. Hän on alivoimatilanteissa muodostanut luotettavan parin hyökkääjä Mark Bellin kanssa.
"Alivoimapelaamiseeni voin olla tosi tyytyväinen. Omiin on mennyt vain yksi maali, vaikka joukkueen alivoima on muuten ollut niin huonoa, että olemme hävinneet pelejä sen takia."
Ruutu kaukana huippukunnostaan
Tulokas Ruutu teki NHL-uransa ensimmäisen maalin kuudennessa ottelussaan. Sen lisäksi pistetili on karttunut vain yhdellä maalisyötöllä. Ruutu loukkasi viime kaudella polvensa vaikeasti, ja se ei voi olla näkymättä pelissä.
"En tosiaankaan ole lähellä huippukuntoa. Pitää saada jalat paremmin liikkeelle", hän vaatii.
"Parempaan pystyn. Itseltään pitääkin vaatia enemmän, sillä en ole yhtään tyytyväinen."
Hän tekee paljon töitä kaukalossa ja myös punttisalilla ladatakseen jalkoihinsa lisää voimaa. Kaksikymppisellä Ruudulla riittää kärsivällisyyttä, vaikka nyt näyttää vaikealta.
"Peliä pitää parantaa askel kerrallaan. Sitä kautta tulee itseluottamusta. En usko, että taitoni ovat kadonneet mihinkään.
- Yleensä en malta olla tarpeeksi kärsivällinen, mutta nyt juuri sitä vaaditaan. Ei saa tuskastua. Pitää jaksaa kehittää itseään koko ajan", Ruutu evästää.
