Viestintäviraston Cert-Fi -yksikön mukaan suomalaisiakin nimipalvelimia on käytetty palvelunestohyökkäyksen toteuttamiseen.
Yksikön mukaan hyökkäyksessä on maailmanlaajuisesti ollut mukana noin 176 000 nimipalvelinta, joista Suomessa on ollut noin sata.
Cert-Fi:n tiedossa ei ole, että hyökkäyksessä olisi ollut kohteena suomalaisia verkkoja.
Internet-nimipalvelujärjestelmä (dns) tarjoaa maailmanlaajuisen hajautetun osoitetietokannan verkkotunnusten ja osoitteiden välisiä muunnoksia varten.
Järjestelmään liitettyjä, liian avoimeksi määriteltyjä nimipalvelimia voidaan käyttää palvelunestoon tähtäävän haittaliikenteen tuottamiseen.
Väärennetyllä lähdeosoitteella varustettu ja tietyllä tavalla muotoiltuun tietueeseen kohdistettu kysely tuottaa kyselyviestiä huomattavasti suuremman vastaussanoman.
Lähettämällä pyyntö suurelle joukolle rekursiivisen kyselyliikenteen sallivia nimipalvelimia saadaan aikaan väärennettyyn osoitteeseen huomattava määrä ei-toivottua vastaussanomaliikennettä.
Suomalaisten palvelinten ylläpitäjille on ilmoitettu tapahtuneesta joko suoraan tai verkko-operaattorin välityksellä. Hyökkäykseen osallistuneille nimipalvelimille aiheutunut kuorma ei ole välttämättä oleellisesti poikennut tavanomaisesta.
Vastaavan hyökkäyksen käynnistämisen suomalaisista verkoista ei olisi mahdollista, koska teleyritykset on velvoitettu suodattamaan sellainen asiakasliittymästä viestintäverkkoon suuntautuva liikenne, jonka lähdeosoite ei ole kyseiselle asiakasliittymälle osoitettu.
Cert-Fi tiedotti asiasta lauantaina.