Cecilia Sarkozyn diplomaattinen rooli on monella tapaa paradoksaalinen. Presidentin kapinallinen vaimo ei äänestänyt miestään sunnuntaina 6.toukokuuta.
Hän osaa pitää puolensa miestään vastaan ja hän on sanonut, että Ranskan ensimmäisen naisen roolin esittäminen "on rasittavaa".
Silti hän toimi Libyassa Nicolas Sarkozyn "henkilökohtaisena lähettiläänä", kuten Ranskan presidentti asian ilmaisi. Bulgarialaisten sairaanhoitajien onnistunut vapauttaminen tiistaina 24. heinäkuuta tuo uusia piirteitä keskusteluun siitä, mikä oikein oli valtionpäämiehen puolison rooli eversti Muammar Gaddafin kanssa käydyissä viime hetken neuvotteluissa.
"Kuka voisi paremmin edustaa tasavallan presidenttiä kuin hänen vaimonsa? Kuka olisi häntä lähempänä?", korosti presidentinkanslian pääsihteeri Claude Gueant.
Mikä tuo rooli tarkalleen ottaen oli, ja millaista lisäarvoa Cecilia Sarkozy oikein toi?
Presidentti on lähipiirinsä kertoman mukaan sitä mieltä, että diplomaattisissa neuvotteluissa inhimillinen ja henkilökohtainen ulottuvuus on tärkeä.
Maanantaina Libyassa Cecilia Sarkozy tapasi sekä eversti Gaddafin tyttären Aishan että kahdenkeskisessä tapaamisessa myös "vallankumouksen oppaan" itsensä, ja "solmi tämän kanssa henkilökohtaisen, suoran luottamussuhteen".