Caritas-talon ensimmäinen muuttoaalto oli lauantaina. Palvelujohtaja Hilkka Määttä arvioi, että kuluvana viikonloppuna noin puolet 88 asunnosta saa ensimmäiset asukkaansa.
Muuttoilmoituksen lauantaiksi tehneitä oli vain kymmenen, mutta palvelutalon pihamaalla pörräsi useamman asukkaan tarpeilla lastattuja autoja.
Virallinen muuttopäivä olisi vasta ensi tiistai, jolloin kuukausikin virallisesti vaihtuu, mutta monelle muutto keskellä viikkoa olisi ongelmallinen:
"Jälkikasvu tulee auttamaan useita asukkaita muutossa, mutta työtä tekevät eivät pääse apuvoimiksi keskellä viikkoa. Toisaalta on hyvä, etteivät kaikki tupsahda taloon yhtäaikaa. Seuraavat asukkaat tulevat pitkin huhtikuuta, viimeiset toukokuun alussa", Määttä tuumaa.
Aivan ensimmäiset asukkaansa uutuutta hohkaava talo sai jo viikolla, sillä erään avioparin asunnossa oli sattunut vesivahinko.
Caritas-talon väelle muutto sopi, mikäli pariskunta malttaa pysyä omassa asunnossaan iltakymmenen jälkeen, ettei heidän mahdollisesta käyskentelystään tule vahingossa hälytystä. Muuttajille käytäntö oli sopinut hyvin.
Talon arki lähtee rullaamaan toden teolla tiistaina, jolloin asukkaat pääsevät muun muassa syömään ensimmäistä kertaa yhteiseen ruokalaan.
Caritas-talon asukkaiden keski-ikä on noin 80-vuotta, talon iäkkäin asuja tulee olemaan 92-vuotias.
"Asukkaiden iän ja sairaudet huomioon ottaen talon arjen pyörittäminen tuntuu hirvittävän vastuulliselta, aivan kuin olisimme perustamassa sairaalaa. Työn vaativuus ja vastuullisuus on otettu huomioon myös työntekijöiden rekrytoinnissa", Määttä huoahtaa hymyillen.
Hän avustaa muuttajia paikan päällä koko viikonlopun. Taisteluparina Määtällä on hyvinvointiteknologiaa opiskeleva nuori nainen, joka huolehtii siitä, että avainten virkaa toimittavat kulkukortit ovat käyttökelpoisia.
"Avaintenhakupäivänä moni muuttava suri sitä, että joutuu lähtemään kodistaan, jossa on voinut asua useita kymmeniä vuosia. Yhdessä päätimme, ettei uutta asuinpaikkaa tarvitse heti sanoa kodiksi. Koti on jokaisella sydämessä", iloinen palvelupäällikkö toteaa ja sanoo uskovansa, että uusista asunnoista tulee ajan myötä koti.
Kodin tuntua lisäävät myös Caritas-talon seinät, jotka on suunnittelija Juha Pasasen ohjeistuksen mukaan maalattu hiekanvärisiksi.
Beige koettiin valkoista paremmaksi vaihtoehdoksi siksi, että valkoinen suurina maalattuina pintoina tuo mieleen laitosmiljöön.
"Lisäksi beige on niin sopuisa väri, ettei se riitele minkään sävyn kanssa. Asukkaiden ei siis tarvitse vaihtaa omia rakkaita huonekalujaan uusiin sen vuoksi, etteivät ne sopisi huoneiston värimaailmaan", Määttä kiittelee.
Turvallinen olo palvelutalossa
Anni Haipus, 79, heräsi lauantaiaamuna viideltä, jotta kaikki olisi valmista kahdeksalta alkanutta muuttoa varten.
Tuiran osakkeestaan muuttaneella rouvalla oli apuna seitsemän sukulaista, muuttopalvelun autokin kuului pojanpojalle.
Haipuksen mukaan lähipiiri onkin ollut iloinen hänen muutostaan, sillä palvelutalossa on tavallista kerrostaloa turvallisempaa. Hän sanookin, että aikaisemmassa asunnossa oli tullut hätä käteen muutamaan otteeseen. Omakin olo on turvallisempi.
Lauantai oli ihanteellinen muuttopäivä siksi, että apuvoimat olivat vapaalla. Lisäksi rouva oli vuokrannut oman asuntonsa tiistaista lähtien, joten viikonloppu oli ehdottomasti paras vaihtoehto.
Haipus kokee muuton pelkästään positiivisena muutoksena. Luvassa on paljon yhteistä tekemistä ja vielä tuttaviakin.
"Lisäksi taloon muuttaa myös ystävä vuosikymmenten takaa. Tutustuin häneen jo ennen sotia", Haipus hymyilee.
Hän myöntää, että uuden kodin vuokra on selvästi tyyriimpi kuin tavallisen vuokra-asunnon. Hän on kuitenkin lasten kanssa laskenut, että osakkeesta saatavan vuokratulon turvin hän tulee pärjäämään. Eikä säästöjä tarvitse kerryttääkään.
Ensimmäiset päivät uudessa ympäristössä tulevat menemään varsinaisessa hulinassa, sillä tavarat on saatava paikoilleen.
Haipuksen avuksi tulee kuitenkin Kemissä asuva tytär. "Ei siinä varmasti ehdi unen tuloa paljon jännittämään. Kun päivät touhuaa, niin illalla nukahtaa oitis."