Lasten rokotus on Suomessa vapaaehtoinen, vanhempien päätettävissä oleva asia. Näin pitääkin olla. Useimmat vanhemmat valitsevat rokotukset. Niiden mahdolliset sivuvaikutukset ovat vaarattomampia kuin rokottamattomia lapsia vaanivat taudit. Rokotuksista päättäville huoltajille on kuitenkin kerrottava selkeästi kummankin vaihtoehdon riskit. Silloin vältytään yllätyksiltä.
Uuden calmetterokotteen käytön yhteydessä olisi kuulunut valistaa vanhempia myös siitä, että valmisteella ei ole virallista myyntilupaa, vaan se on käytössä erityisluvalla. Tieto asiasta on kulkenut niin huonosti, että esimerkiksi Oysin rokotuksista vastaava osasto kuuli siitä vasta Kalevan toimittajalta syyskuun alkupäivinä. Tällaista tietokatkosta on vaikea ymmärtää.
Lasten infektiolääkärit ovat oikealla asialla suositellessaan edelleen vauvojen rokottamista tuberkuloosia vastaan huolimatta uuden valmisteen aiempaa yleisemmistä sivuvaikutuksista. Vaikkapa tuberkuloosibakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus on hengenvaarallinen tauti. Calmetointi torjuu sen.
Kohdalle sattuessaan vaikkapa rokotuksen sivuvaikutuksena ilmenevä imusolmukkeen tulehdus on hankala vaiva. Kylmä tosiasia on, että sen ainoa tepsivä hoitomuoto on kirurginen. Viime aikoina Suomessa on todettu sivuvaikutuksia noin neljällä kymmenestätuhannesta rokotetusta lapsesta. Riski rokottamatta jättämiseen verrattuna on pieni.
Rokotusten tehosta on vahvaa näyttöä. Tuberkuloosi oli Suomessa laajalti ilmennyt ja vakava, kansansairaudeksi luokiteltu tauti aina 1950-luvulle kunnes Suomen kouluissa aloitettiin calmetterokotukset. Sittemmin toimenpide varhennettiin vauvaikään. Ennaltaehkäisyn ansiosta tuberkuloosiparantolat on voitu siirtää muuhun käyttöön.
Vaikka suomalaiset aikuiset eivät enää levitä lapsiin tuberkuloosia, entistä enemmän liikkuvat ihmiset kuljettavat bakteereja muista maista. Varoittava esimerkki on lähellä, Ruotsissa. Vastasyntyneiden calmetterokotusten lopettamisen jälkeen siellä on ilmaantunut lapsilla tuberkuloosibakteerin aiheuttamia aivokalvontulehduksia ja saman taudinaiheuttajan synnyttämiä atyyppisiä mykobakteeri-infektioita. Aivokalvontulehdus on hengenvaarallinen, mykobakteeri-infektio taas hankala, pitkäaikainen tulehdus.
Toivottavaa tietysti on, että lääketeollisuus onnistuu kehittämään nykyistä vähemmän sivuvaikutuksia aiheuttavan calmetterokotteen. Sitä odotellessa on syytä käyttää tarjolla olevaa valmistetta. Siitä koituu pienempi riski kuin rokottamatta jättämisestä.
paakirjoitus@kaleva.fi