Leader-kehitysohjelmissa ja ylipäätään ohjelmallisessa aluekehityspolitiikassa on sekä kotoperäistä ja Euroopan Unionin mukanaan tuomaa byrokratiaa. Aiheesta tehdyn tohtorinväitöstutkimuksen mukaan jo edellisellä ohjelmakaudella mukana olleet kritisoivat byrokratian vain lisääntyneen, vaikka tavoitteena oli sen vähentäminen.
Leader on pieni maaseudun kehittämisohjelma, jolla pyritään luomaan uutta ja innovatiivista toimintaa ja uusia työvälineitä maaseudun kehittämiseen. Kuitenkin se joutuu käymään läpi samanlaisen prosessin kuin EU:n isotkin rakenneohjelmat. Ketjun alimmaisena ovat paikalliset kehittäjät, toimintaryhmien jäsenet ja hankeihmiset, alueellisella tasolla TE-keskus, kansallisella tasolla ministeriöt ja lopulta ketjun ylimmäisenä EU:n komissio.
Väitöstutkimuksen tekijä, hallintotieteiden tohtori, toimittaja Anita Salmi näkee järjestelmässä liian monta solmukohtaa. Mutkikkuus johtuu pääasiassa siitä, että EU:n käytännöt istutettiin Suomen sektoroituneeseen hallintojärjestelmään.
"Aikaa oli vähän ja tukiin haluttiin päästä heti ohjelmakauden alusta. Ehkä ohjelmallisuuteen ja siihen liittyviin asioihin on ollut totuttelemista, että mieleen ei ole tullut järjestelmän kehittäminen ja yksinkertaistaminen."
EU:lla ei ole tuntumaa todellisuuteen
Kun kysymys on julkisten varojen käytöstä, pitää Salmikin luonnollisena käytön kontrollia. Mutkikas ja byrokraattinen järjestelmä merkitsee käytännössä myös viiveitä. Kun seurantaraportit kulkevat jäljessä, ongelmatilanteisiin puuttuminen viivästyy ja tilanne paikallisella tasolla jo ohi.
"Todellisuudet paikallisella tasolla ja komissiossa ovat aika erilaisia. EU:ssa nähdään asiat abstraktioina eli esimerkiksi raportteina, tietoina ja tilastoina, jolloin sellaista käytännön tuntumaa paikalliseen todellisuuteen ei välttämättä ole. Etäisyys ja solmukohdat tekevät sen, että suoraa yhteyttä ei ole."
Salmi kysyykin, mahtaako olla EU:n asia osallistua paikalliseen pienten alueiden ja kylien kehittämiseen. Se, että EU näin tarkasti osallistuu paikalliseen kehittämiseen, ei hänen mielestään ole paras mahdollinen asia.
Tulevaisuuden
visio puuttuu
Leaderin rooli uusien innovaatioiden luomisessa ja paikallisen kehittämisen työkaluna koetaan tutkimuksen mukaan kuitenkin myönteisenä. Salmen mukaan toimintaryhmien jäsenet ovat aktiivisia, innostuneita ja sitoutuneita kotiseutunsa kehittämiseen. Se on tuonut mukanaan myös suunnitelmallisuutta.
"Tulosten tasolla Leader ei yltänyt ensimmäisellä kaudellaan tavoitteisiin, toista kautta haittaa lisääntynyt säännöstö ja ohjeisto."
Väitöstutkimuksen mukaan Suomelta puuttuu yhteinen näkemys, maaseudun tulevaisuudesta ja kansallisesta maaseutupolitiikasta. Monien mielestä maaseutu on jätetty ajopuuksi - muuttoliike, ikärakenteen vinoutuminen ja kuntatalous vievät ajopuuna maaseutua kielteisempään suuntaan.
"Mielestäni tämä ilmaisee epäluottamusta nykyisiin välineisiin - ne eivät ole riittäviä."