Ateena-Thessaloniki
Matkailijat tuntevat kreikkalaiset leppoisana ja hyväntuulisena kansana. Turistilta jää kuitenkin näkemättä, että kreikkalaista yhteiskuntaa rasittavat raskas byrokratia, yleinen lahjonta ja laajalle levinnyt korruptio. Hallinnossa mikään ei tapahdu automaattisesti.
"Pienenkin asian hoitaminen vaatii paljon aikaa, asiamiehen ja joskus myös voitelua", kuvaa EU:n tämänhetkisen puheenjohtajamaan arkea Marko Suomalainen.
Kreikkalaisessa tietotekniikkayhtiössä työskentelevä Suomalainen on asunut Thessalonikissa kreikkalaisen vaimonsa Despina Tzounopouloun kanssa seitsemän vuotta. Hän toimii Pohjois-Kreikan Suomi-yhdistyksen puheenjohtajana.
Myös Kreikan nykyinen hallitus on huomannut arjen vaikeudet. Se on ottanut ohjelmaansa byrokratian vähentämisen. Suuriin kaupunkeihin aiotaan perustaa kansalaisia auttavia neuvontatoimistoja. Jotkut tosin epäilevät niiden vain lisäävän byrokratiaa.
"Mikään tieto Kreikassa ei kulje viranomaiselta toiselle itsestään, koska kreikkalaisilla ei ole suomalaiseen tapaan sosiaaliturvatunnusta. Jokainen asia lapsen syntymästä lähtien on käytävä itse ilmoittamassa eri viranomaisille", kuvaa Suomalainen hallinnon kiemuroita.
Tukirahoja
vääriin taskuihin
Kreikkaa vaivaa myös taloudellinen ja poliittinen korruptio. Kansainvälisen korruptionvastaisen Transparency Internationalin (TI) luokituksessa Kreikka on sijalla 42 ja on siten EU-maista korruptoitunein. Listan ykkösenä on Suomi.
Hallinnon kankeutta ja korruptiota pidetään yhtenä syynä myös siihen, miksi Kreikka on edelleen EU:n köyhin, vaikka se on saanut valtavat EU-tuet yli 20 jäsenyysvuotensa aikana.
EU:ssa puhutaan yleisesti, että tukirahoja on valunut runsaasti vääriin taskuihin.
Tämän vuoksi EU on viime vuosina kiristänyt valvontaansa, mutta ei ole pystynyt täysin murtamaan talouden ja politiikan sisäpiirien rautaista otetta rahavirroista.
Tällä hetkellä EU:n suorat tuet ovat 3,5 prosenttia bruttokansantulosta. Noin kolmannes tälle vuodelle arvioidusta neljän prosentin talouskasvusta tulee EU:n kassasta. Kasvuvauhti on nopeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Talouskasvua vauhdittaa myös vuoden 2004 Ateenan olympialaisiin valmistautuminen.
Kreikka pääsee eroon unionin köyhimmän asemasta vuonna 2004, kun EU:hun liittyy joukko entisen sosialistileirin maita. Laajennuksen seurauksena Kreikan on myös valmistauduttava huomattavaan tukien vähenemiseen vuoden 2006 jälkeen.
"Silloin punnitaan Kreikan talouden todellinen tila. Uskon, että olemme siihen mennessä valmiita", sanoo ateenalaisen Eurobankin ekonomisti Konstantine Papadopoulos viitaten parhaillaan käynnissä oleviin valtaviin infrastruktuurihankkeisiin.
Balkanilaista
epävarmuutta
Kreikka on osa Balkania ja sekin selittää osaltaan maan taloudellisen ja hallinnollisen jälkeenjääneisyyden.
Balkanilla on totuttu elämään epävakaissa oloissa. Vallankaappaukset, diktatuuri, huonot naapurisuhteet ja sotaan varustautuminen ovat itsestäänselvyyksiä.
Kreikan puolustusmenot ovat yli viiden prosenttia kansantulosta. Määrä on moninkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna (Suomessa 1,4 %). Nato-maistakin vain Turkki käyttää Kreikkaa enemmän puolustukseensa.
"Hallitus (sosialistinen Pasok) on tehnyt hyvää työtä kuuden viime vuoden aikana. Olot ovat nyt vakaammat kaikilla aloilla", sanoo yrittäjä Costas Bresas Thessalonikissa.
Erityisesti Bresas iloitsee suhteiden paranemisesta Kreikan Nato-kumppaniin Turkkiin, jonka kanssa Kreikka on varustautunut kilpaa viime vuosiin saakka.
"Meillä ei ole mitään turkkilaisia vastaan ihmisinä. Toivottavasti pääsen pian lomailemaan Turkkiin, sillä siellä kaikki on paljon halvempaa", Bresas sanoo vilpittömästi.
Ortodoksinen kirkko
vaikuttaa kaikkialla
Kreikkalaisten elintaso on selvästi noussut EU-jäsenyyden aikana. Vielä 10-15 vuotta sitten kreikkalainen turisti ulkomailla oli lähinnä vitsi. Nyt heitä näkee kaikkialla Keski-Euroopassa.
Kreikkalaisista 95 prosenttia on ortodokseja ja kirkolla on yhtä tärkeä rooli kreikkalaisten arjessa kuin katolisella kirkolla Italiassa tai Puolassa.
Kirkko ottaa aktiivisesti kantaa myös politiikkaan ja hallintoon. Kun kreikkalaisten henkilökortit päätettiin uudistaa EU-lainsäädännön mukaisesti, kirkko nosti asiasta metelin, koska uusissa todistuksissa ei enää ole mainintaa että sen haltija on ortodoksi.
Perinteestä
tiukasti kiinni
Kirkko pitää tiukasti kiinni vanhoista perinteistä. Se hidastanut hallituksen uudistuspolitiikkaa mutta on toisaalta onnistunut ylläpitämään kreikkalaiselle yhteiskunnalle tyypillistä perhesidonnaisuutta.
"Kirkko puuttuu aivan liikaa politiikkaan. Sen olisi pysyttävä omalla tontillaan", sanoo thessalonikilainen tekniikan opettaja Ianis Kiriakopulos.
Suurimmalle osalle kreikkalaisista kirkko on tärkeä.
"En voisi edes kuvitella avioliittoa ilman kirkon siunausta ja olen iloinen, että tyttäremme Arianna (2,5 v) kastettiin ja liitettiin siten kirkon jäseneksi", sanoo Marko Suomalaisen vaimo Despina Tzounopoulou.