Helsinki
Suomalaisyritykset toivovat, että Latvia ja Liettua liittyisivät EU:n jäseniksi yhtä aikaa. Yritykset kuitenkin painottavat, että maiden pitää täyttää jäsenyysvaatimukset ennen liittymistään unioniin.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Kari Jalaksen mukaan poliittinen arvio on, että kaikki kolme Baltian maata - Viro, Latvia ja Liettua - tulevat yhtä aikaa EU:n jäseniksi.
Hän arvioi, että EU:n nykyisissä jäsenmaissa on sitouduttu vahvasti vuoteen 2004, jonka alusta Baltia olisi osa EU:ta.
"Baltian maat ovat asukasluvuiltaan kuin Hampurin esikaupunkeja eli poliittisesti ei pitäisi olla suurempia ongelmia. Puola on sitten jo toinen juttu, sillä se on iso maa."
Keskuskauppakamari julkisti tiistaina raportin Latvian ja Liettuan liiketoimintaympäristöt - suomalaisten yritysten näkökulma. Raporttiin haastateltiin yhteensä 140 suomalaisyritystä, jotka toimivat Latviassa ja Liettuassa.
Jalas painottaa, että suomalaisyrityksillä on enää 17 kuukautta aikaa vaikuttaa EU-jäsenyysesteiden raivaamiseen hakijamaissa.
Tavaroiden vapaa
liikkuvuus tärkeintä
Yrityksille tavaroiden vapaa liikkuvuus on tärkein asia Baltian maiden jäsenyysneuvotteluissa. Nyt esteinä ovat erityisesti byrokratia, varsinkin tullauksessa sekä korruptoituneisuus.
"EU:n sisämarkkinalainsäädäntö estää syrjinnän kaupankäynnissä eli suomalaista yritystä pitää kohdella samanarvoisesti kuin latvialaista tai liettualaista yritystä. Suomalaisyritykset kannattavat maiden EU-jäsenyyttä, jotta kaupalle saataisiin yhteiset pelisäännöt", muistuttaa Jalas.
Hän vertaa EU-jäsenyysneuvotteluita koko maan kattavaan laatuohjelmaan eli talouden ja hallinnon tietyt perusasiat käydään perusteellisesti läpi ja niiden pitää olla kunnossa, kun jäsenyys alkaa.
Suomalaisyritysten mielenkiintoa Latviaa ja Liettuaa kohtaan lisää luonnollisesti se, että markkinat ovat Suomea lähellä. Kaikissa Baltian maissa myös talous on kasvanut viime vuosina erittäin ripeästi. Esimerkiksi Liettuan kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 5,9 prosenttia.
Baltia-raportin laatija, tutkija Kaisa Saario Keskuskauppakamarista kertoo, että Latvian ja Liettuan liiketoimintaympäristöt ovat vielä kaukana Suomen tasosta.
"Yritysten mielestä maiden EU-valmius, liiketoimintaympäristön arvosana on 6,5. Vuosi sitten Viro sai omasta valmiudestaan arvosanan 7+."
Raportin mukaan Latvialta ja Liettualta mennee keskimäärin 13 vuotta saavuttaa Suomen kaltainen liiketoimintaympäristö.
EU-jäsenyys edellyttää hakijamailta hallinnon läpinäkyvyyden kehittämistä. Se tarkoittaa myös hallinnossa esiintyvän korruption kitkemistä.
Kansainvälisen lahjonnan yleisyyttä tutkivan järjestön Transparency Internationalin mukaan Latvian korruptio on vakava ongelma. Vuonna 2001 Latvia sijoittui 91 maan vertailussa 59. sijalle. Latvian sijoitus on EU-hakijamaista toiseksi heikoin.
Transparency International piti Suomea vertailun vähiten korruptoituneena valtiona.
Liettuassa korruptio ei ole aivan yhtä vakava ongelma kuin Latviassa. Liettuassa korruptio vaikeuttaa joka kolmannen suomalaisyrityksen toimintaa.
Transparencyn vertailussa Liettuan sijoitus korruption esiintymisessä on 38:s. EU:n hakijamaista Viro on vähiten korruptoitunut. Sen sijoitus 91 maan vertailussa on 28:s. Viron taakse jää jopa kaksi nykyistä EU-maata eli Italia (29.) ja Kreikka (42.)
Keskuskauppakamari on aiemmin toimittanut raportit Virosta ja Puolasta. Jalaksen mukaan tulevan syksyn neuvotteluissa rakennetaan ja päätetään lopullinen liittymispaketti hakijamaille. "Siksi on tärkeää, että Suomen päättäjät saavat tietoa, mikä on markkinoiden tilanne tulevissa EU-maissa."