Ruoan hävikki on suuri ongelma kaikkialla maailmassa. On laskettu, että jos puoletkin haaskuuseen menevästä ruoasta saataisiin pelastetuksi, kyettäisiin ruokkimaan miljardi ihmistä. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan tuotetusta ruoasta kolmannes ei päädy ruokapöytään saakka.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on laskenut, että Suomessa ruokahävikki on noin 400 miljoonaa kiloa vuodessa. Ruokaa häviää jonkin verran ketjun kaikissa vaiheissa.
Teollisuuden arvioidaan tuhlaavan sata, ravintoloiden 80 ja kaupan 70 miljoonaa kiloa. Suurimpia ruoan haaskaajia ovat kuitenkin kotitaloudet, joissa menetys on 130 miljoonaa kiloa. Rahassa laskettuna puhutaan puolen miljardin euron tappiosta.
Siihen ihannetilaan ei päästä, ettei ruokaa jää käyttämättä aina jonkin verran. Mutta siihen on mahdollisuus yltää, ettei käyttökelpoista ruokaa ainakaan tieten tahtoen panna roskiin, jos sille olisi muutakin käyttöä.
Näin kuitenkin tapahtuu. Jotkut kauppaliikkeet panevat myymättä jääneet elintarvikkeet ennemmin jätteisiin kuin antavat vähävaraisille, joille ne vielä kelpaisivat.
Oulun kaupungin laitoksille ruoan valmistava Serviisi heittää ylijäämäruoan kauppojen tavoin biojätteisiin.
Laitoksen johtokunta vastasi asiaa koskeneeseen kuntalaisaloitteeseen perustelemalla menettelyä sillä, että ruoan myyntiin tarvittaisiin erillinen lupa ja omavalvontasuunnitelma.
Jos näin on, miksi lupaa ei hankita ja valvontaa hoideta?
On käsittämätöntä, että ruoka heitetään mieluummin hukkaan kuin tarjotaan myytäväksi aloitteen mukaisesti vaikkapa laitosten henkilökunnalle.