Huomasitte varmaan, että talvi ja sen myötä liukkaat kelit tulivat Suomeen viikolla 43, eli 24.lokakuuta alkaneella viikolla. Ai, ettekö?
En suoraan sanoen minäkään, mutta täytyihän sen tulla, koska joku kasvoton byrokraatti oli kalenteristaan katsomalla päättänyt, että nyt se talvi sitten tuli.
Sen seurauksena koko maa saatiin talvinopeusrajoitusten piiriin melkein alta aikayksikön.
Tosin maanteillämme vallinnut todellisuus ei vastannut tätä arviota, mutta ilmeisesti sen pahempi todellisuudelle. Päätetty, mikä päätetty.
Miksihän maa on pullollaan muun muassa tiesääkeskuksia, jos niiden jatkuvasti seuraamilla säätiedoilla ei ole sen suurempaa merkitystä talvinopeusrajoitusten asettamiselle?
Ja onhan se Ilmatieteenlaitoskin olemassa. Se tekee muun muassa pitkän aikavälin ennusteita. Se taas lupaili vielä marraskuun alussa lämpimien syyskelien jatkuvan parin viikon ajan.
Ei kai tässä muuten mitään, mutta tällainen talven tuloon ylireagoiva toiminta samaan aikaan, kun ulkolämpötila huitelee melkein koko maassa kymmenen asteen paikkeilla ei taida saada kovinkaan paljon ymmärrystä autoilijoilta.
Se taas johtaa määräysten halveksuntaan ja toisaalta lisää ohituksia maanteillä, kun toiset autoilijat pitävät kiinni rajoituksista toisten posotellessa menemään kuin kesäkelillä ikään. Ja miksi ei, sellainenhan siellä vallitsi vielä yli viikko sen jälkeen, kun talvinopeusrajoitukset astuivat voimaan.
Liikennettä valvovan poliisinkin tilanne asettaa hankalaan välikäteen. Ylinopeuteen sen on kai puututtava, vaikka hyvin perusteltua perustetta lasketulle nopeusrajoitukselle ei ole havaittavissa.
Myös Autoliitto otti kantaa tilanteeseen. Sen mukaan talvinopeusrajoituskäytäntö on suorastaan aikansa elänyt.
"Huonoilla keleillä normaaleja rajoituksia alemmat nopeudet voivat olla perusteltuja, mutta kelistä riippumattomat rajoitukset vähentävät liikennesääntöjen kunnioittamista."
Entäpä ratkaisut? Liiton mukaan ongelma voitaisiin ratkaista muuttuvin nopeusrajoituksin tai edullisesti lisäkilvin.
Muuttuvia nopeusrajoituskilpiä maassa jo käytetään jonkin verran, mutta Autoliittokin tietää hyvin niiden yleistymisen ongelman: liian kalliin hinnan.
Autoliiton mukaan kelin mukaisia rajoituksia voitaisiin tehdä edullisemminkin.
"Saksassa on käytössä nopeusrajoitus, joka on voimassa vain, jos tie on märkä. Miksei Suomessa voitaisi soveltaa samanlaista ratkaisua, jossa alempi nopeusrajoitus olisi voimassa vain tien ollessa märkä, jäinen tai luminen?"
Niin miksei? Ehkä esimerkiksi siksi, että vältyttäisiin pohtimasta, kenen tulkinnan mukaan tie juuri nyt on niin märkä, jäinen tai luminen, että matalampi nopeusrajoitus oli paikallaan.
Olisiko se autoilija vain esimerkiksi liikennettä valvova Liikkuvan poliisin vanhempi konstaapeli, joka tämän arvion tekisi? Entä miten tämä virallinen kanta saataisiin kaikkien autoilijoiden tietoon samanaikaisesti?
Autoliiton mukaan talvinopeusrajoitusten yksi ongelma konkretisoituu ohituskaistateillä. "Suomessa on investoitu miljoonia euroja ohituskaistateihin, joilla voi turvallisesti ohittaa hieman hitaampia ajoneuvoja syyllistymättä itse ylinopeuteen. Talvirajoituksilla esimerkiksi kuorma-auton ohittaminen on ohituskaistatielläkin erittäin vaikeaa."
Yhtälailla ongelma on se, että kuorma-autot ja rekat ajavat edelleen usein rajoitinta vastaan ja tarkasti 80 km/h nopeutta noudattava henkilöauto tulee usein jopa ohitetuksi.
Joka tapauksessa tämä syksy osoittaa, että järjestelmä kaipaa lisää joustavuutta. Ongelma sen ei pitäisi olla, koska rajoitukset saatiin nytkin voimaan kahdessa vuorokaudessa.