Kaksi vuotta sitten aloitettu, Perämerenkaari-yhteistyön symbolina pidetty suora linja-autoyhteys Oulusta Luulajaan ei kasvanut vaan kuihtui. Ilman pakollista odottelua Haaparannassa välin voi huristella enää yhdellä päivittäisellä vuorolla.
Yhteisliikenteen toisen osapuolen, Velj. Salmelan toimitusjohtajan Esa Salmelan mukaan ruotsalainen Länstrafiken Norrbotten sanoi irti kaksivuotisen sopimuksen ennen aikojaan, jo alkukesästä. Salmelan yrityksellä olisi ollut halua jatkaa yhteistyön kehittämistä.
Bothnian Arc X-Press -nimellä markkinoitua liikennekokeilua tuettiin Oulun, Lapin ja Norrbottenin lääninhallitusten sekä EU:n varoin. Liikennesuunnittelija Esa Hoppania Oulun lääninhallituksesta sanoo, että yhteistyö kariutui ruotsalaisten kiinnostuksen lopahtamiseen.
"Siellä vaihtui liikennöitsijä reittejä kilpailutettaessa, eikä liikenteen hankkijana toimiva Länstrafiken kai voinut pakottaa uutta yrittäjää jatkamaan yhteistyötä."
Hoppania toivoo, että neuvotteluyhteys yrittäjien välillä säilyisi edelleen. Esa Salmela toteaa, että neuvotteluja kyllä käydään, mutta jotain jäi hampaankoloon.
"Siinä jäätiin vähän kuin nalli kalliolle. Jouduttiin vaikeuksiin, kun Haaparannasta ei löytynytkään enää suoraa jatkoyhteyttä meidän busseillemme. Niinpä haimme ja saimme luvan omalle suoralle vuorolle Oulun ja Luulajan välille", Salmela kertoo.
Asemamaksu hiertää
Salmela ajaa Oulun ja Luulajan reittiä nyt omalla riskillään, ilman tukia. Ruotsin puolella matkustajia on usein vain muutamia, mutta yhtiö aikoo ajaa reittiä joka tapauksessa ainakin kolmen vuoden ajan. Sen jälkeen päätetään linjan jatkamisesta tai lopettamisesta.
Salmelan bussi lähtee Oulusta aamulla kahdeksan korvilla ja on Luulajan lentokentällä yhden jälkeen. Paluuvuoro starttaa puoli kuuden maissa illalla ja saapuu Ouluun kello 23. Avosylin ei suomalaista bussiyrittäjää otettu vastaan kaaren länsilaidan teille.
"Aluksi sanottiin, ettemme saa poiketa edes Ruotsin linja-autoasemilla. Lupa saatiin vasta, kun suostuimme maksamaan 5 000 kruunua vuodessa jokaista pysäkkinämme olevaa linja-autoasemaa kohti. Sähköisille ilmoitustauluille emme saaneet aikataulujamme rahallakaan. Emme myöskään saa viedä rahtia suoraan Ruotsin puolelle", kummastelee Salmelan Tornion paikallisjohtaja Jorma Winter.
Salmelan bussit eivät myöskään saa kuljettaa matkustajia pelkästään Ruotsin sisäisessä liikenteessä, vaan kyytiin poimittavan on ylitettävä valtakunnan raja. Niinpä esimerkiksi Luulajasta Haaparantaan pyrkivä asiakas on käännytettävä bussin ovelta.
Länstrafiken markkinoi Luulajan ja Oulun välisiä yhteyksiä edelleen Bothnian Arc X-Press
-tuotemerkillä. Ruotsin valtio tukee linjan markkinointia tänä ja ensi vuonna yhteensä 1,4 miljoonalla kruunulla.
Länstrafikenin liikennepäällikkö Leif Drugge sanoo, että sekä linja että yhteistyö Velj. Salmelan kanssa toimii edelleen hyvin.
"Siinä on entiseen verrattuna eroa, että Haaparannassa täytyy odottaa nyt kauemmin. Meillä on Ruotsin puolella matkustajia ihan mukavasti, Salmelalla ehkä ei", Drugge näpäyttää.
Salmelan ja ruotsalaisen bussiyhtiön aikatauluja ei ainakaan vielä ole saatu sovitetuksi kovin hyvin yhteen. Odotusaikaa kertyy Haaparannassa muilla kuin Salmelan suoralla vuorolla pahimmillaan tunnin verran.
Uudesta radasta sovittu
Perämerenkaaren suunnitelmissa mainittu rautatieliikenteen kehittäminen etenee Ruotsissa. Ympäristöpuolue ja sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus ovat sopineet, että päätös Uumajan ja Haaparannan välisestä uudesta rantaradasta lyödään lukkoon ensi keväänä.
Norrbotniabana on etenkin Ruotsin elinkeinoelämän voimakkaasti ajama, nykyistä ratalinjaa selvästi suorempi ja nopeampi väylä Suomen rajalle. Koko matkaltaan uusi rata valmistunee aikaisintaan vuonna 2015.
Suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan liitosta kertoo, että Perämerenkaaren yhteistyössä on varauduttu rautatieliikenteen kehittämiseen myös kaaren Suomen puoleisella osalla. Suunnitelmassa ei kuitenkaan arvailla, milloin luotijuna kiitäisi Oulusta Luulajaan.
"Suomella ja Ruotsilla on eri raideleveys, mutta se ei ole ongelma. Juna vain ajetaan rajalla raideleveyden muuntolaitteen läpi. Kemin ja Haaparannan välin sähköistyskin on pikkujuttu, jos linjaa tosissaan halutaan lähteä kehittämään", Palokangas toteaa.