Bus­si­lii­ken­ne syr­jä­ky­lil­le hiipuu kesällä

Nälkä tulisi, jos näillä asiakasmäärillä pitäisi tulla toimeen", tokaisee linja-autonkuljettaja Tapio Laatikainen Pulkkilan Vornasta ajaessaan Haapavedeltä Sarjankylän ja Erkkilän kautta Nivalan keskustaan. Matkan varrelta kyytiin nousee vain yksi pariskunta ja yksi koululainen.

Haapaveden Alakylällä asuva Sanna Råman kulkee parinkymmenen kilometrin koulumatkan bussilla. Muut menot kylälle hoituvat isän kyydissä.
Haapaveden Alakylällä asuva Sanna Råman kulkee parinkymmenen kilometrin koulumatkan bussilla. Muut menot kylälle hoituvat isän kyydissä.
Kuva: Ilkka Lappalainen

Nälkä tulisi, jos näillä asiakasmäärillä pitäisi tulla toimeen", tokaisee linja-autonkuljettaja Tapio Laatikainen Pulkkilan Vornasta ajaessaan Haapavedeltä Sarjankylän ja Erkkilän kautta Nivalan keskustaan. Matkan varrelta kyytiin nousee vain yksi pariskunta ja yksi koululainen.

Linja-autoliikenne maaseudulla on kovaa vauhtia kuihtumassa pelkäksi koululaisajoksi. Viikonloppujen ja koulujen loma-aikojen liikenne on hiipunut olemattomiin. "Muulloin kuin kouluaikana ajetaan kohta vain, jos kunta haluaa ja maksaa", arvioi liikennöitsijä Jukka Paakinaho Nivalasta.

Syy joukkoliikenteen supistumiselle on yksinkertainen: ajot eivät kannata. Väki kyliltä on vähentynyt. Nuorilla ihmisillä on omat autot eivätkä he tarvitse bussia. Ikäihmiset tarvitsisivat, mutta heidän määränsä on käynyt niin vähäksi, etteivät linjat kannata heitä kyydittämällä.

Liikennesuunnittelija Ari Hoppania Oulun lääninhallituksesta otaksuu kulun maaseudulla vaikeutuvan. Liikenne käy koko ajan kannattamattomammaksi. Yhteiskunnan tukea tarvitaan lisää, että kyettäisiin pitämään edes nykytaso.

"Linja-autoliikenne tulee toimeen siellä missä on kysyntää, kuten Oulun alueella ja suurten taajamien välillä. On maaseutukuntia, joissa ei vuoroja ajeta enää. Ollaan asiointitaksin varassa. Kainuussa ja Koillismaalla pääteiden ulkopuolella ei ole juuri muuta kuin ostoliikennettä", Hoppania kertoo.

Hoppania uskoo valtion ja kuntien pitävän yllä maaseudulla tietyn minimipalvelun. Joskin liikenteen kuva muuttuu. Perinteiset linja-autovuorot jäävät pois. Tilalle tulee pienemmillä autoilla ajettava palveluliikenne tai kutsutaksit. Kuntien erityiskuljetukset pannaan yhteen ja avataan kaikille.



Kuljettaja tietää, ketä odottaa


Maaseutuliikenteen koko kuva paljastuu matkalla aamuvarhaisella Nivalan keskustasta Sarjankylän kautta Haapaveden keskustaan ja takaisin.

Linja-autonkuljettaja Juhani Kuha Nivalasta tietää melko tarkkaan, ketkä nousevat kyytiin minkäkin mutkan takaa. Jos tulijaa ei näy, vaistomaisesti hän katsoo kelloa tarkistaakseen, onko hän aikataulussa vaiko ei.

Nivalan keskustasta saa körötellä pitkän matkan kyydissä vain yksi matkustaja, Nora-instituutissa opiskeleva Tanja Honkala Sievistä. Hänelle linja-autokyyti on ainoa mahdollisuus päästä oppilaitokseen. Muut hieman toistakymmentä asiakasta tulevat vasta Sarjankylän toiselta puolelta, Haapaveden Alakylältä alkaen.

Alakylältä kyytiin noussut lukiolainen Sanna Råman kertoo parinkymmenen kilometrin koulumatkan sujuvan mukavasti bussilla. Tosin hän sanoo, ettei tarvitse linja-autoa muuta kuin koulumatkoilla. Muille reissuille saa kyydin isältä.

Sen parin vuosikymmenen aikana, mitä Kuha on linjoilla ajanut, vuorot ovat vähentyneet tuntuvasti. Matkustajan muotokuva on muuttunut: yhä enemmän kuljetetaan pelkästään koululaisia. Niin kuin nytkin. Autoa omistamattomien vanhusten määrä on vähentynyt. Moni on muuttanut kirkolle. Kylien autioituminen on silmin havaittavissa.

"Kuntien kannalta olisi tärkeää, että liikenne toimisi. Se on yksi palvelu siinä missä uimahalli tai golf-ratakin", Kuka tokaisee.



Joskus ei yhtään matkustajaa


Haapavedellä linja-auto tekee pienen kotiseutukierroksen Haapakosken voimalan kautta uimahallille, siitä kouluille ja takaisin uimahallille. Juhani Kuha jää yhtiön talleille pariksi tunniksi ja palaa Nivalaan puolelta päivin Vatjusjärven, Karsikkaan ja Ruuskankylän kautta kyydissään mahdollisesti jokunen mummo tai pappa.

Sellaisenkin lenkin saattaa keskipäivällä joutua ajamaan, ettei autoon ole yhtään tulijaa. Yhdeksältä Nivalaan lähtevän naapuriyhtiön bussin ei tarvitse kolisutella aivan tyhjänä. Ojanperältä kaupunkien rajalta autoon nousevat Orvokki Kaasalainen ja Hristo Tchakarov.

"Vanhempani joutuivat muuttamaan pois, koska täältä ei ole juuri minkäänlaista kulkua. Ei ole kauppaa, ei pankkia eikä postia. Käyn lapsuudenkodissani joko loppukeväästä tai alkusyksystä, jolloin tänne pääsee linja-autolla", Helsingissä nykyään asuva Orvokki Kaasalainen kertoo.
Kyytiin nousee vielä poika reppu selässään. Kysymykseen, mihin hän on menossa, tämä vastaa topakasti: "Koita arvata." Auto koukkaa Sarjankylän koulun pihaan. Poika jää sinne.

Matkalla Nivalaan auto tekee vielä ylimääräisen lenkin Kärsämäen suuntaan Pirttipuhtoon. Turhaan, ei ole kylälle menijöitä.

Ilmoita asiavirheestä