Alueellisten pääomasijoitusrahastojen toiminta on vaarassa vaikeutua.
Syynä on työ- ja elinkeinoministeriössä parhaillaan valmistelussa oleva yritystukilakiesitys, joka toteutuessaan lopettaa yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusten myöntämisen pääomasijoituksiin.
Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula on ällistynyt. Esitys tulee hänen mukaansa aivan puskasta.
”Miten tällaista voidaan tehdä? On käsittämätöntä, että ministeriö tieten tahtoen hankaloittaa alueellisten start-upien toimintaa”, Ala-Mursula sanoo.
Työministeri Lauri Ihalaiselta (sd.) ei löydy ymmärrystä oululaisten huolelle.
Toimintaympäristötuella ei Ihalaisen mukaan ole jatkossa mahdollista rahoittaa pääomasijoitusrahastohankkeita.
Hän ei näe syytä muuttaa lakiesitystään tältä osin.
”Uudistus vastaa hallituksen tavoitetta selkeyttää julkisia pääomasijoituksia tekevien toimijoiden työnjakoa ja vähentää toimijoiden lukumäärää”, Ihalainen toteaa.
Menetykset pahimmillaan mijoonia vuodessa
Oulun kaupungin ja Business Oulun perustama Northern Start-Up Fund on alueellinen pääomasijoitusrahasto, jolta ensi vuonna voimaan tuleva laki kahmaisee keskeisen rahoitusinstrumentin.
Ala-Mursulan mukaan uusi malli ei sinällään estä, mutta hankaloittaa vakavasti rahaston pääomien hankintaa, sillä pääomat ovat tiukassa.
Menetykset ovat pahimmillaan miljoonia euroja vuodessa.
Rahastolle on kaavailtu isoa asemaa Oulun ict-alan rakennemuutoksen hoitamisessa ja yritystoiminnan kehittämisessä.
Oulussa ehdittiin laskea sen varaan, että pääomasijoitusrahastoa pääomitettaisiin tulevalla ohjelmakaudella 2014–2020 EU:n rakennerahastoista saatavalla yritysten toimintaympäristötuella. Vipuvaikutuksen myötä yritykset pystyisivät kaksin- tai jopa kolminkertaistamaan pääomansa.
Työ- ja elinkeinoministeriö aikoo keskittää pääomasijoitustoiminnan Tekesille, Finnveralle ja Suomen Teollisuussijoitukselle. Perusteluna on, että alueellisia pääomasijoitushankkeita ei juuri ole ollut nykyisen vuonna 2007 säädetyn lain aikana.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan lähes miljardilla pieneneviä rakennerahastovaroja on kohdennettava entistä tarkemmin.
Vapaavuori viittaa budjettiehdotuksen kahteen kasvurahastoon. Teollisuussijoituksen alainen rahasto suunnataan kansainvälistyville yrityksille ja Tekesin alainen rahasto siemenvaiheen yrityksille.
”Tekesin rahaston kautta on alueiden hankkeilla yhtäläiset mahdollisuudet päästä rahoituksen piiriin. Tähän suuntaan toiminta on siirtymässä”, Vapaavuori toteaa.
Oulussa rahoitusta tarvitaan myyntiin ja markkinointiin
Ala-Mursula korostaa, että yritykset tarvitsevat eri vaiheissa erilaista osaamista ja rahoitusta.
Finnveran ja Tekesin kaltaiset rahoittajat keskittyvät Ala-Mursulan mukaan tutkimukseen ja kehitykseen, mutta Oulussa ict-alan yritykset tarvitsevat rahoitusta myyntiin ja markkinointiin.
Oulussa lähdetään siitä, että alueellinen rahasto on parempi lähtökohta kuin keskitetty valtakunnallinen rahasto.
Ala-Mursula tähdentää, että toimintatukiavustusten käyttämistä pääomitukseen ei ole aiemmin tarvittu, sillä Oulun kaltaista rahastoa ei ole muualla Suomessa tai Pohjoismaissa.
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtajan Pauli Harjun mukaan yritystukilakiuudistus ei tue alueellista elinkeinopolitiikkaa.
Lausunnossaan ministeriölle maakuntaliitto tähdentää, että esitys luopua pääomasijoitustoimintaan kohdistuvista avustuksista vaikeuttaa huomattavasti Oulun ict-alan rakennemuutoksen hoitamista.
Harju muistuttaa, että pääomasijoitustoimintaan kohdistuvista avustuksista luopuminen ei ole EU:n alue- ja rakennepolitiikan tavoitteiden mukaista.
Komissio on Harjun mukaan kehottanut Suomea kehittämään yritystukiin uusia työkaluja.
”Rakennerahojen käyttäminen pääomasijoitusrahastoon on tällainen uusi keino, jolla vastataan komission vaatimuksiin”, Harju toteaa.