Pääkirjoitus

Bushin muu­tet­ta­va lin­jaan­sa

Presidentti George W. Bushilla on Irakin sodassa näköpiirissä vain huonoja vaihtoehtoja. Hänen on joko tunnustettava tähänastisen linjansa epäonnistuminen tai jumiutettava USA Irakiin jopa vuosikymmeniksi.

Presidentti George W. Bushilla on Irakin sodassa näköpiirissä vain huonoja vaihtoehtoja. Hänen on joko tunnustettava tähänastisen linjansa epäonnistuminen tai jumiutettava USA Irakiin jopa vuosikymmeniksi.

Presidentti Bush julisti Irakin sodan taistelut päättyneeksi 1. toukokuuta 2003. USA:n johtaman liittouman voittoa juhlittiin lentotukialus Abraham Lincolnin kannella. Miltei välittömästi juhlinnan jälkeen voitonriemu havaittiin pahasti ennenaikaiseksi.

USA onkin vajoamassa Irakissa yhä syvemmälle taisteluiden syövereihin. Maaliskuun lopulla 2003 aloitettu sota on vaatinut tähän mennessä 2 900 amerikkalaissotilaan hengen. Sodan laskut ovat jo noin 400 miljardia dollaria, mutta loppusumman arvioidaan nousevan jopa huikeaan kahteentuhanteen miljardiin dollariin. Olikin aivan odotettua, että entisen ulkoministerin James Bakerin johtama Irak-työryhmä ehdotti raportissaan radikaalia ja nopeaa muutosta USA:n politiikkaan Irakissa.

Baker painotti erityisesti, että hänen kymmenhenkinen ryhmänsä ei suosittele pysyttelemistä nykyisellä linjalla. Se ei toimi, kuului selkeä viesti. Bakerin ryhmään kuului sekä republikaaneja että demokraatteja, joten raporttia ei ole tehty poliittisista syistä Bushin linjaa kritisoivaksi. Irakin naapurit on täydestä syystä nostettu keskeiseen osaan ratkaisuehdotuksessa. Iran ja Syyria on työryhmän mielestä saatava mukaan neuvottelufoorumiin, jossa viitoitettaisiin tie konfliktin loppumiseen. Myös YK:n ja EU:n pitää olla edustettuna.

Nykyisin naapurimaista virtaa rajojen yli epämääräisiä taistelijoita Irakiin. Kukaan ei tiedä tarkalleen, millainen osuus ulkoa tulevilla asemiehillä on poliisiasemia, ministeriöitä tai muita Irakin nykyhallinnon instituutioita vastaan tehdyissä iskuissa. Myös amerikkalaiset liittolaisineen ovat varmasti joutuneet muidenkin kuin Irakin opposition hyökkäysten kohteeksi.

Tuoreesta amerikkalaisesta tiedusteluraportista tihkuneet tiedot vahvistavat epäilyjä, että Irakin sota on ennemminkin lietsonut kansainvälistä terrorismia kuin laannuttanut sitä.

Bushin voi olla vaikea hyväksyä useampaan kertaan "pahan akseliin" kuuluvaksi tuomitsemansa Iran yhteiseen neuvottelufoorumiin. Maan ulkopuolelle jättäminen heikentäisi kuitenkin oleellisesti pitävän ratkaisun mahdollisuuksia.

Yhtä lailla välttämättömäksi Irakin rauhoittamisen osaksi työryhmä katsoi Israelin ja palestiinalaisten rauhanprosessin etenemisen. Bushilta odotetaan silläkin suunnalla uudenlaista aloitteellisuutta.

Bushilla esikuntineen on valittavana vain epämieluisia vaihtoehtoja. Radikaali linjanmuutos paljastaisi, että hänen laatimansa ja tähän saakka noudatettu taktiikka on epäonnistunut.

Väkivallan kierteen jatkuminen on kohtuutonta ennen kaikkea paljon kärsinyttä Irakin kansaa kohtaan. Suuri enemmistö irakilaisista on tyytyväinen diktaattori Saddam Husseinin kaatumiseen, mutta yhä vain yleistyvät, sattumanvaraisesti siviilejä tappavat ja vammauttavat iskut tekevät irakilaiset entistä epätoivoisemmiksi.

Työryhmän mielestä USA:n pitää pyrkiä vetämään suuri osa Irakissa olevista joukoistaan kotiin vuoden 2008 alkuun mennessä. Aikataulu saattaa olla liian toiveikas, vaikka pääosa Bakerin ryhmän ehdotuksista toteutuisikin. On vaikea uskoa, että Irakin omat joukot saataisiin vuodessa kootuksi ja koulutetuiksi kuntoon, jossa ne kykenisivät vastaamaan maan turvallisuudesta.