Irakin sodan syistä ja sodan jälkihoidosta käyty kädenvääntö on ajanut Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin ulkopoliittisen avustajajoukon keskinäiseen kiistelyyn.
Kohu alkoi kun Bush komensi ulkopoliittisen neuvonantajansa Condoleezza Ricen johtamaan Irakin sodan jälkihoitoa. Puolustusministeri Donald Rumsfeld ei pitänyt ajatuksesta lainkaan. Hän nosti metelin siitä, ettei hänelle ollut ilmoitettu asiasta ennakkoon.
Rumsfeldin Pentagon oli hallinnut käytännössä Irakin jälkihoitoa Ricen uuteen tehtävään saakka.
Rumsfeld on tottunut johtamaan maan ulkopolitiikkaa itsevaltiaan lailla, ja hän on moneen otteeseen jyrännyt ulkoministeriön ja ulkoministeri Colin Powellin aikeet alleen. Samalla Rumsfeld on jääräpäisesti kieltäytynyt muuttamasta mielipiteitään Irakin sodasta ja sen välttämättömyydestä.
Rumsfeldilla on myös varsin jäiset suhteet kongressiin. Hänen syntilistalleen on sälytetty myös se, että Yhdysvaltain välit liittolaisiin ovat viilentyneet.
Tämä on nyt kostautumassa, sillä lähes koko senaatti haluaa saada tarkempia selvityksiä sodan syistä. Sodan jälkihoidon hintaa pidetään myös varsin korkeana.
Washingtonissa on ryhdytty jopa vaatimaan Bushilta julkista anteeksipyyntöä siitä, että hän harhautti amerikkalaisia selittäessään aikoinaan sodan tarvetta ja liioitellessaan Irakin aiheuttamaan uhkaa.
Poliittisten analyytikkojen mukaan Rumsfeld on nyt alamäessä, ja hänestä saattaa tulla myös sotapolitiikan syntipukki.
Kukaan ei usko, että Bush aikoo suoranaisesti erottaa Rumsfeldin. Pikemminkin tilanteen uskotaan viestittävän sitä, että Bush alkaa ottaa Irak-kritiikin vakavissaan.
Uudet presidentinvaalit ovat edessä vuoden kuluttua, ja Bushin on päästävä selvemmille vesille Irakin kanssa ennen vaalitaistelua. Presidentin kannatusluvut ovat laskeneet jyrkästi viime kuukausina.