Jos Yhdysvallat kuuluisi Euroopan unioniin, EU-komission olisi esitettävä unionimaiden valtiovarainministereille, että supervallalle on annettava varhaisvaroitus, koska sen budjettivaje kolkuttelee kolmen prosentin rajaa. Presidentti George W. Bush jätti kongressille äsken budjetin, joka rakentuu ainakin absoluuttisesti ennätyssuuren, lähes 300 miljardin euron vajeen varaan kuluvana varainhoitovuona. Vaje on prosenteissa 2,7. Ensi lokakuussa alkavan varainhoitovuoden vaje olisi ainakin rahamääräisesti vielä suurempi.
Poika-Bushin esitys ei vedä vertoja isä-Bushin vuoden 1992 budjetille, joka oli peräti kuusi prosenttia miinuksella. Sen jälkeen presidentti Bill Clintonin kaudella talous kasvoi vahvasti, ja alijäämät kääntyivät tuhdeiksi ylijäämiksi.
Bushin budjetti lyö korville sitä, mihin Yhdysvaltain sisäpolitiikassa on totuttu. Republikaanit ovat aina puhuneet tiukan taloudenpidon puolesta. Tasapainoinen budjetti oli 1990-luvulla republikaanien keppihevonen, jonka Clinton sieppasi itselleen.
Alijäämälle on toki selityksiä. Yhdysvaltain talous on epävarmuuden tilassa, ja pörssikurssit ovat alamaissa. Elvytys on finanssipoliittinen keino. Kysymys onkin siitä, miten elvyttää. Bush haluaa luopua lähes tyystin osinkojen kahdenkertaisesta verotuksesta, ja hän esittää isoja leikkauksia pienituloisten sosiaaliohjelmiin. Verokevennyksistä hyötyisivät eniten isotuloiset. Bushin talouspolitiikka muistuttaakin presidentti Ronald Reaganin talousoppeja.
Bushin esitykset ovat saaneet niskaansa kylmää vettä paitsi demokraateilta myös monilta republikaaneilta. Vastarinta ei lupaa läpihuutokäsittelyä kongressissa, vaikka republikaaneilla on enemmistö molemmissa kamareissa. Presidentti pystyy ohjailemaan kongressia, mutta kompromisseitta budjetti ei varmaankaan mene läpi.
Liittovaltion vyönkiristys tietää pulmia osavaltioille, joiden toimeenpanemat sosiaali- ja terveysohjelmat ovat pitkälle riippuvaisia liittovaltion kukkarosta. Osavaltioiden vaje-ennusteet ovat nousseet lähelle 50 prosenttia. Nekin joutunevatkin kiristämään verotustaan.
Oma lukunsa on puolustusbudjetti. Siinä esitetään suurinta rahamäärää asevarusteluun sitten Reaganin ja kylmän sodan päivien. Bush perusteli elvytyksen ohella alijäämää terrorismin vastaisella taistelulla. Tämäkin peruste on köykäinen. Lisäksi budjettiin ei sisälly vielä dollariakaan mahdollisen Irakin-sodan huimasta laskusta. Jos sota alkaa, se suistaa Yhdysvaltain talouden yhä enemmän pakkaselle.
paakirjoitus@kaleva.fi