Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin lupaukset edistää demokratiaa kaikkialla maailmassa joutuvat koetukselle torstaina, kun hän tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa.
Venäjän demokratiaongelmien lisäksi maiden välejä ovat hiertäneet muun muassa suhteet Iraniin ja Syyriaan, joten presidenteillä on kova työ osoittaa kykenevänsä tulokselliseen yhteistyöhön.
Vaikka Bush ajaa puheissaan innokkaasti vapautta ja ihmisoikeuksia, Venäjän kanssa hän ei voi heittäytyä täysin ehdottomaksi.
Yhdysvallat ei haluaa eristää Venäjää, vaan haluaa pitää maan mukana läntisessä yhteistyössä - vaikka pienin demokraattisin puutteinkin.
Asiantuntijat uskovat, että Bush ja Putin yrittävät nyt "uudistaa strategisen kumppanuutensa".
"Demokratiaan
sitouduttava"
Länsimaita on huolestuttanut se, että Putin on muun muassa ottanut haltuunsa riippumattomat tv-kanavat, valtiollistanut öljy-yhtiö Jukosin ja siirtänyt valtaa alueilta Moskovaan.
Bushia on viime päivinä painostettu entistä kovemmin puuttumaan Venäjän sisäiseen tilanteeseen.
Asialla ovat olleet niin hänen kotimaansa kongressiedustajat kuin ihmisoikeusjärjestöt ja Baltian maatkin.
Bush onkin luvannut "selittää ystävällisesti" Putinille, mistä länsimaisissa arvoissa on kyse. Hän on jo aiemmin Euroopan vierailullaan kehottanut Venäjää "uudistamaan sitoutumisensa demokratiaan".
Presidentti Putin on puolestaan sanonut, että demokraattiset instituutiot pitää mukauttaa Venäjän kulttuuriin, perinteisiin ja historiaan.
Hänestä lehdistönvapauden arvostelua ei saa käyttää ulkopoliittisiin tarkoituksiin.
Erimielisyyttä
ulkopolitiikassa
Ulkopolitiikassa George W. Bushin Bushin ja Vladimir Putinin yhteistyö alkoi sopuisasti, kun Venäjä tuki Afganistanin sotaa.
Koko terrorismin vastainen sota on sopinut hyvin Putinin tavoitteeseen kitkeä tshetsheenien vastarinta ja terrori-iskut.
Sittemmin maat ovat etääntyneet ulkopoliittisissa näkemyksissään muun muassa Irakin sodan takia.
Ukrainan vilpillisiksi osoittautuneissa vaaleissa Putin tuki lännen mielestä väärää ehdokasta, venäläismielistä Viktor Janukovitshia.
Lisää säröjä suhteisiin ovat tuoneet Venäjän läheiset suhteet Iraniin, jota Yhdysvallat syyttää ydinaseiden kehittelystä. Putin jatkaa vastalauseista huolimatta ydinenergiayhteistyötä Iranin kanssa ja on estänyt kiistan käsittelyn YK:n turvallisuusneuvostossa. Venäläisasiantuntijat pitävät epätodennäköisenä, että presidentit pääsisivät kiistassa sopuun.
Sopimus
ohjuksista
Huippukokoukselta on näillä näkymin odotettavissa ainakin yksi konkreettinen tulos. Presidentit aikovat Kremlin mukaan allekirjoittaa Bratislavassa sopimuksen kannettavien ilmatorjuntaohjusten myynnin sääntelystä.
Venäjä on suunnitellut toimittavansa olalta ammuttavia ohjuksia Syyrialle, joka on huonoissa väleissä Yhdysvaltain kanssa. Sopimus ei estäisi myyntiä, mutta Venäjän olisi ilmoitettava siitä Yhdysvalloille.