Presidentti George W. Bush ja pääministeri Tony Blair ovat vaikean kompromissin edessä yrittäessään päättää Belfastin pikakokouksessaan, mikä YK:n rooli on sodanjälkeisessä Irakissa.
Blairin puhemies korosti eilen pääministerin haluavan maailmanjärjestölle "johtavan osan", jonka yksityiskohdista on vielä sovittava.
Myös Britannian puolustusministeri Geoff Hoon alleviivasi YK:n tärkeyttä ja kaavaili sille "täsmälleen samanlaisia" valtuuksia kuin Afganistanissa.
Se ei kelpaa Valkoiselle talolle. Varapuolustusministeri Paul Wolfowitz julisti sunnuntaina lukuisissa tv-haastatteluissa, ettei Yhdysvallat halua YK:n toimivan samalla tavalla kuin Afganistanissa, Kosovossa ja Itä-Timorissa.
"Se ei ole malli, jota haluamme seurata, tavallaan pysyvää kansainvälistä hallintoa", Wolfowitz sanoi.
Hän näkee Irakin jälleenrakentamisen yhtenä kansainvälisen yhteisön tärkeimmistä tehtävistä, ja YK:lla on mekanismi, joka pystyy auttamaan Irakin väestöä.
"Mutta tavoitteenamme on siirtää valta ja hallinto mahdollisimman nopeasti Irakin kansalle, ei jollekin ulkoiselle järjestölle", Wolfowitz painotti.
Demokratian
mallimaa?
Varapuolustusministeriä on alettu kutsua "Arabian Wolfowitziksi" hänen Lähi-idän demokratisoimiseksi kaavailemiensa suunnitelmien takia. Hän haluaisi luoda Irakin, joka toimisi demokratian mallina muille arabimaille. Wolfowitz oli myös yksi Irakin ennaltaehkäisevän miehityksen pääarkkitehdeistä.
"Jos Irakin kansa onnistuu luomaan sitä edustavan hallinnon ja osoittamaan tämän vapauden ja demokratian mahdollisuuden arabimaailmassa, se on erittäin myönteinen virite muille maille", Wolfowitz totesi.
Hänen mielestään demokratian toteutumisen todellisuus on koettu Itä-Aasiassa, missä Japanin demokratian voima on levinnyt laajemmalle, Filippiineille, Etelä-Koreaan ja Taiwanille. Niiden esimerkki sopisi Wolfowitzin mielestä myös Lähi-itään.
Varapuolustusministeriä on varoiteltu liian aurinkoisista ajatuksista, sillä Irakin klaaneilla ja heimoilla on olematon tuntuma demokratiaan.
Ainakin
puoli vuotta
Yhdysvaltain johtaman liittouman tarjoituksena ei Wolfowitzin mukaan ole nostaa mitään yksittäistä ryhmää valtaan Irakissa, koska se olisi ehdottomassa ristiriidassa demokratian periaatteiden kanssa.
Irakiin on kuitenkin saatava pikaisesti tilapäinen hallinto, koska ihmiset tarvitsevat vettä, ruokaa ja lääkkeitä, ja lisäksi on varmistettava, että jätehuolto toimii ja sähköä riittää.
"Se on liittouman vastuulla. Meidän on varmistettava, että se toteutuu", Wolfowitz korosti.
Hän muistutti pohjoisen Irakin kurdihallinnon luomisen vieneen puoli vuotta Persianlahden sodan loppumisen jälkeen. Itsehallinnon rakentaminen Irakiin Saddam Husseinin hirmuvallan jälkeen vaatii Wolfowitzin arvion mukaan enemmän aikaa, koska tilanne on paljon monimutkaisempi.