Sanonta kuuluu, että vaatteet on mun aatteet. Tätä aihepiiriä sivuaa myös keskustelu siitä, voiko yhteiskunta kieltää ja jopa vahvistaa tietyntyyppisen vaatetuksen käyttökieltoa rangaistuksen uhalla.
Aihe on hyvin kiistanalainen, ja näkökulmia puolesta ja vastaan on paljon. Tällaista puolesta ja vastaan -väittelyä käydään nyt Ranskassa. Kansanedustajista koostuva työryhmä esittää, että burkat eli täyshunnut ja muut kasvot peittävät vaatekappaleet tulisi kieltää kouluissa, sairaaloissa, virastoissa ja julkisessa liikenteessä.
Muuallakin kuin Ranskassa, ja ehkäpä joskus vielä Suomessakin, käytävässä burkakeskustelussa täytyy pitää huoli siitä, ettei tulla lietsotuksi samalla niin sanottua islamofobiaa. Uskonnonvapaus on länsimaisen demokratian kulmakiviä. Se koskee myös islaminuskoisia.
Suvereenin valtion oikeuksiin kuuluu toisaalta oikeus päättää, mitä se pitää hyväksyttävänä ja mitä ei. Länsimaissa sukupuolten tasa-arvo on keskeinen, joskin vaihtelevasti saavutettu hyve. On hankala kiistää Ranskan burkakeskustelun aloittaneen presidentti Nicolas Sarkozyn käyttökiellolle esittämää perustelua siitä, että burka on naisen alistamisen merkki. Kieltoa vastustavat islaminuskoiset ovat eri mieltä, mutta jättävät kysymättä itseltään, millä perusteella useat islamilaiset maat sitten edellyttävät muualta tulevia naisia noudattamaan islamilaista pukukoodia. Maassa maan tavalla on hyvä periaate, mutta sitä ei pidä noudattaa yksipuolisesti.
Burkan käyttökiellolle monissa julkisissa tiloissa on selkeitä perusteluja. Kasvojen peittämistä ei voi pitää hyväksyttävänä ainakaan kaikissa tilanteissa jos ollenkaan turvallisuussyistä esimerkiksi pankeissa, lentokentillä, sairaaloissa ja julkisissa liikennevälineissä. Onhan Suomessa naamioiden käyttö kielletty mielenosoituksissa. Tällaisille kielloille on siis järkeen käyviä syitä.
Ranskassa ei edes tavoitella täyskieltoa, koska se ensinnäkin voisi rikkoa perustuslakia ja loukata kansalaisten perusoikeuksia ja toiseksi olisi mahdoton valvoa. Ranskassa ei harkita rangaistusta kiellon rikkomisesta, ja keppinä toimisi se, että burkan käyttäjä ei saisi haluamaansa julkista palvelua.
Sveitsissä hyväksyttiin äskettäisessä kansanäänestyksessä aloite, joka kieltää minareettien rakentamisen moskeijoihin. Aloitetta ajoivat lähinnä konservatiivit. Sen sijaan Ranskassa burkakiellon kannattajien ja vastustajien raja ei noudata puoluerajoja. Tärkeintä onkin käydä vaikeasta asiasta kiihkotonta keskustelua, jossa käytetään oikeita argumentteja.
paakirjoitus@kaleva.fi