Yhteen sydämeen ei tunnetusti mahdu kahta ämmää.
Venäjällä näyttää yhä enemmän siltä, ettei yhteen Kremliin mahdu kahta isäntää.
Presidentti Dmitri Medvedev ja pääministeri Vladimir Putin ajoivat vuodesta 2008 pitkään tandemilla kuin Freeman ikään. Kolmen vuoden polkemisen jälkeen pyörä ei enää kulje niin kuin pitäisi. Molemmat haluavat ohjata, ja kun toinen polkee, toinen jarruttaa.
Kysymys on siitä, kumpi kaksikosta asettuu ehdolle ensi kevään presidentinvaaleihin - vai asettuvatko molemmat.
Herrat yrittävät olla ulospäin kuin yhtä puuta, mutta käytännössä he tölvivät toisiaan tämän tästä.
Venäläismedian mukaan tilanne on jo kiusallinen herrojen alaisille, jotka eivät tiedä, miten jäsentenvälinen päättyy eivätkä siten sitä, kumman puolelle kannattaisi asettua.
Ulospäinkin näkyvä valtataistelu on Venäjällä uutta. Winston Churchill vertasi aikoinaan Kremlin valtataisteluja bulldogien tappeluun maton alla. "Ulkopuolinen kuulee vain ärinän, ja kun näkee luiden lentävän maton alta, käy ilmi, kuka voitti."
Tuorein esimerkki tölvinnästä saatiin äsken, kun Medvedev neuvoi Putinia mainitsematta välttämään vallan kasaantumista yksiin käsiin.
Venäjän historia opettaa Medvedevin mielestä, että vallan liiallinen keskitys johtaa pysähdykseen tai sisällissotaan. "Yritykset räätälöidä poliittinen järjestelmä yhdelle konkreettiselle yksilölle ovat vaarallisia... Meidän pitää miettiä tätä ja muistaa historian kokemukset", hän sanoi.
Venäjällä pidetään duuman vaalit joulukuussa ja presidentinvaalit maaliskuussa. Duuman vaalit ovat tavallaan presidentinvaalien esivaalit.
Putin pani juuri pystyyn kansanrintaman, jolla halutaan varmistaa isäntäpuolue Yhtenäisen Venäjän pysyminen paalupaikalla. Jos puolue vahvistuu rintaman avulla vaaleissa entisestään, Putin voi huudattaa itsensä presidenttiehdokkaaksi.
Paljon kertoo se, että kansanrintaman logoa koristaa Putinin kasvot.
Pääministeri tuli sanoneeksi, että presidentti tukee kansanrintamaa. Näin ei suinkaan ollut. Medvedev sanoi heti perään vain ymmärtävänsä idean motiivin eli puolueen tarpeen pitää kiinni vallastaan.
Medvedev ja Putin ovat varjonyrkkeilleet myös siitä, milloin olisi hyvä ilmoittaa, kumpi heistä asettuu ehdolle.
Medvedevin mukaan ilmoitus tulee "melko pian" kun taas Putin haluaa lykätä sitä mahdollisimman pitkään.
Aiemmin keväällä herrat ottivat yhteen Libyasta. Huhtikuussa putinilaiset syrjäyttivät presidentin erään neuvonantajan, joka oli rikkonut Kremlin tabun kannattamalla julkisesti Medvedevin presidenttiehdokkuutta.
Eikä tässä vielä kaikki, sillä mittelössä on noussut esille myös ex-miljardööri Mihail Hodorkovski. Hän sai joulukuussa yhtäkkiä kuuden vuoden lisätuomion syytteistä, jotka nostettiin, kun ensimmäinen tuomio lähestyi loppuaan.
Kohu alkoi, kun uuden tuomion antaneen tuomarin avustaja sanoi lehtihaastattelussa, että tuomion takana olivat "korkeammat voimat". Avustajan mukaan tuomarin alkuperäinen tuomio pantiin roskakoriin ja uusi runtattiin läpi vastoin tuomarin tahtoa.
Medvedevin neuvonantaja lisäsi vettä myllyyn sanomalla olevansa "häpeissään" tekaistua tuomiota koskeneista väitteistä. Tuomarin avustaja joutui eroamaan suostuttuaan ensin valheenpaljastuskokeeseen. Se osoitti hänen puhuneen vapaaehtoisesti ja palkkiotta.
Hodorkovskin tuomio sinetöi sen, että Venäjän oligarkit vetäytyivät politiikasta takavasemmalle. Nyt näkyy jo merkkejä siitä, että he voisivat ryhmittäytyä Medvedevin taakse. Putinin tärkein tukijalka ovat silovikeina tunnetut voimaministeriöt.
Kuten nähdään, peli alkaa olla kovaa. Aiemmin arvuuteltiin, että Medvedevin ja Putinin sanailut olisivat sovittua koreografiaa. Näin ei selvästikään ole, ei ainakaan enää.
Churchillia mukaillen: Ärinää kuuluu, mutta kenen luita alkaa lennellä?