Budapest-Bukarest-Sofia Bulgaria ja Romania yrittävät padota kansalaistensa laitonta muuttoa EU-maihin muun muassa takavarikoimalla jo kertaalleen palautettujen passit.
Valtaosa Euroopan unionin maihin yrittävistä on romaneja. Schengen-maiden viranomaiset ovat pidättäneet yli 10 000 varkauksiin ja kerjäämiseen syyllistynyttä Bulgarian ja Romanian kansalaista vajaassa kahdessa vuodessa.
Osansa siirtolaisvyörystä on saanut myös Suomi, jossa houkuttimina ovat hyvä sosiaaliturva ja viranomaisten asiallinen käyttäytyminen. Suomesta on hakenut tänä vuonna turvapaikkaa satoja romanialaisia, jotka ovat etniseltä taustaltaan romaneja.
Monet turvapaikan hakijat ovat kuitenkin jatkaneet matkaansa
Suomesta muualle Eurooppaan ennen kuin hakemukset on ehditty käsitellä nopeutetussakaan aikataulussa.
Euroopan unioni poisti Bulgarialta viisumipakon viime vuonna ja myös romanialaiset ovat voineet matkustaa viisumitta EU:hun vuoden 2002 alusta.
"On todellinen vaara, että EU asettaa viisumipakon uudelleen. Maahamme on syntynyt kokonainen bisnes, joka organisoi laillisia tai laittomia matkoja työtä etsiville bulgaareille Euroopan maihin", varoitteli Bulgarian ulkoministeri Salomon Passi harvinaisen suorasanaisessa puheessaan.
Ranskasta karkotetut 38 bulgaaria ovat vain jäävuoren huippu.
Schengen-maista on karkotettu kaikkiaan lähes 7 000 Bulgarian kansalaista vaajan kahden vuoden aikana. Romania on päässyt vajaassa vuodessa samaan: lähtöpassit on saanut 6 800 ihmistä.
Romanian romaniväestöä parlamentissa edustava Nicolae Paun arvioi äskettäin uutistoimisto Reuterille, että jopa 200 000 romania olisi lähtenyt maasta viisumipakon poistuttua vuoden alusta.
Bulgarian tavoin myös Romaniassa monet pako- tai työnhakumatkat ovat organisoituja.
Romanit kertovat maksaneensa jopa 500 euron palkkioita henkeä kohden matkastaan rekka-auton kyydissä esimerkiksi Ranskaan.
Romanian viranomaiset ovat syksyn kuluessa ottaneet käyttöön kovat otteet padotakseen väkensä muuttohaluja. Kaikki rikoksiin syyllistyneet voidaan palauttaa oikopäätä kotimaahan, jossa heidän passinsa takavarikoidaan.
Myös rajoilla Romanian poliiseilla on velvollisuus tarkistaa, että rajanylittäjien matkustusasiakirjat ovat kunnossa ja heillä on tarpeeksi matkavaluuttaa. Romaniassa on kuitenkin viime aikoina paljastunut, että osa rajaviranomaisista on ollut mukana laittomassa siirtolaisbisneksessä.
Romanian ja Bulgarian viranomaisia on arvosteltu ankarasti romanivähemmistöjensä kehnosta tilanteesta.
Ranskalainen arvostettuna päivälehtenä tunnettu Le Monde arvioikin äskettäin, että Romanian kyvyttömyys ratkaista romaniongelma oli tärkein syy siihen, miksi Romaniaa ei hyväksytty mukaan EU:n tulevalle laajenemiskierrokselle.
Romania ja Bulgaria saavat odottaa EU-jäsenyyttään ainakin vuoteen 2007.
Yli 20 miljoonan asukkaan Romaniassa asuu Euroopan suurin romanivähemmistö, jopa 2,5 miljoonaa ihmistä. Kerjäävät romanilapset ovat hyvin yleinen näky Romaniassa.
Romanien lähtöhalut olisivat vielä suuremmat, ellei luonnollisena patona toimisi hirvittävä köyhyys.
Iso osa Romanian romaneista elää kurjuudessa, jollaista on vaikea kuvitella nyky-Euroopassa. Monilla romaneilla ei ole henkilöpapereita eikä heistä ole minkäänlaisia merkintöjä väestörekisterissä.
Myös Bulgariassa romanit (noin puoli miljoonaa) ovat köyhän maan alin yhteiskuntaluokka.