Alkusoittona uhkaavalle liittovaltion koneiston sulkemiselle Yhdysvalloissa tuli voimaan menoleikkuri. Se vasta nirhaisee joitakin menoja. Poliittinen vääntö kiihtyy lähiviikkoina.
Poliitikoilla on ollut Yhdysvalloissa kaksi kuukautta aikaa sopia budjettikiistasta sen jälkeen kun he pääsivät vuodenvaihteessa vaivoin sopuun kaikkein rikkaimpia koskevista pikkuruisista veronkorotuksista. Viikonvaihteessa kävi kuitenkin selväksi, että sovinto on yhä kaukana.
Budjettiriita laajeni lauantain vastaisena yönä. Käytännössä se tarkoitti, että jos sovintoa ei löydetä, liittovaltion menoista leikataan seitsemässä kuukaudessa pikkuhiljaa noin 85 miljardia dollaria. Se on vain reilut kaksi prosenttia liittovaltion budjetista.
Voimaan tullut menoleikkuri on kuitenkin vasta alkusoittoa. Jos presidentti Barack Obaman johtamat demokraatit ja republikaanit eivät pääse lähiviikkoina sopuun budjettisodassa, liittovaltion hallintokoneistoa uhkaa sulkeminen kokonaan 27. maaliskuuta. Sen vaikutukset näkyisivät heti amerikkalaisten arjessa.
Budjettileikkuri osuu nyt etenkin puolustus- ja opetusmenoihin, lennonjohtoon, elintarvikevalvontaan ja poliisin määrärahoihin. Liittovaltion työntekijöitä joutuu pakkolomalle, ja heidän palkkojaan joudutaan rahapulassa leikkaamaan. Jos leikkuri purisi seitsemän kuukautta, se leikkaisi esimerkiksi puolustusmenoista 13 prosenttia.
Obama tavoittelee budjettisodassa ratkaisua, jossa demokraatit taipuisivat sosiaalimenojen leikkauksiin ja republikaanit veronkorotuksiin. Lopputulos riippuu paljon siitä, miten menoleikkaukset alkavat näkyä arjessa ja kallistuvatko amerikkalaiset enemmän sosiaalimenojen leikkausten vai veronkorotusten puolelle.
Presidentillä on nyt tiukempi paikka kuin vuodenvaihteessa. Tuolloin republikaanit suostuivat pieniin veronkorotuksiin ensi kertaa pariin vuosikymmeneen. Jos he eivät olisi suostuneet, kaikkien verot olisivat kiristyneet. Menoleikkuri silpoo taas liittovaltion menoja, mikä on juuri sitä mitä republikaanit ajavat.
Jos menoleikkuri alkaa hidastaa ennestäänkin laimeaa talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntyä, Obama saa aseita panna syyn republikaanien piikkiin.
Obama lyökin rumpua, että vastustamalla vauraimpien verokorotuksia republikaanit leikkaavat ”lasten, vanhusten, univormussa olevien miestemme ja naistemme ja heidän perheidensä palveluja”. Hallintoa on syytelty, että se liioittelee menoleikkurin vaikutuksia. Republikaaneille arin paikka on puolustusmenojen leikkaus.
Poliittisesti budjettisodan tämä vaihe voi olla suotuisampi republikaaneille. Tilanne voi kääntyä kuitenkin päinvastaiseksi, jos koko liittovaltion koneisto jouduttaisiin sulkemaan, jolloin seuraukset tuntuisivat arkielämässä nopeasti ja kipeästi. Näin kävi esimerkiksi 1990-luvulla, jolloin samanlainen budjettitaistelu avasi ahtaalla olleelle demokraattipresidentti Bill Clintonille tien vaalivoittoon.
Kiihtyvä budjettitaistelu merkitsee samalla sitä, että Washingtonille tyypillinen repivä poliittinen riitely jatkuu kuten aina ennenkin. Se lopahti hetkeksi marraskuun presidentinvaalin jälkeen republikaanien kärsittyä yllättävän suuren tappion.