Ennakkoviitteiden perusteella hallituksen ensi viikon keskiviikkona alkavasta budjettiriihestä on tulossa poikkeuksellisen sopuisa. Mikäli riihi on harmaa ja väritön, jollaiseksi valtiovarainministeri Antti Kalliomäkeäkin (sd.) on luonnehdittu, se ei kuitenkaan ole hänen vikansa. Dramatiikan puuttumisen syitä pitää hakea muualta kuin rahakirstun vartijasta.
Johtuu ennen kaikkea kehysbudjetointiin siirtymisestä ja hallinnon avoimuuden lisääntymisestä, että suuria kiistan aiheita jää budjettineuvotteluihin vuosi vuodelta vähemmän. Nyt myös hallitusohjelmaa tehtäessä lyötiin poikkeuksellisesti iso nippu asioita menokehyksineen jo ennakkoon kiinni. Kaiken tämän lisäksi eduskunta on etukäteen sitoutettu kehyksiin.
Puserra näillä aineksista sitten suurta ideologista kiistaa nostattava näytelmä! Valtion ensi vuoden talousarvion pääratkaisut on tosiasiassa jo tehty.
Jo valtiovarainministerin omat kädet olivat hänen pohjapaperia tehdessään sen verran tiukasti etukäteen liisteröidyt, että Kalliomäki ei edes päässyt kokeilemaan samanlaisia yllätyscocktaileja, jota hänen edeltäjällään Sauli Niinistöllä (kok.) oli tapana kokeeksi tarjoilla.
Niinistö sisällytti tarkoituksellisesti valtiovarainministeriön pohjapaperiin jonkun sellaisen esityksen, josta hän tiesi nousevan mahdottoman mekkalan. Kun sitten kaikki huomio ja voimat keskitettiin sen alasampumiseen, Niinistö pääsi vähän kuin varkain toteuttamaan niitä esityksiä, joita tosiasiassa halusi budjetissa olevan.
Kaikille jäi kuitenkin hyvä maku. Valtaisan kohun saattelemana kuopatun maistiaisen tarkoitus oli saavutettu. Niinistö sai todellisen tahtonsa läpi ja muut budjetintekijät saivat asetelman näyttämään ulospäin vähän siltä, että olivat onnistuneet selättämään tiukkana tunnetun rahakirstun vartijan edes jossakin.
Hallituksia todella ravistelevia budjettiriitoja ei ole ollut mies- eikä naismuistiin. Pitänee mennä jonnekin 1980-luvun lopulle asti siinäkin, että valtakunnassa on tapahtunut sellainen budjettivuoto, että pantiin poliisit perään nuuskimaan, mistä salat olivat karanneet.
Silloin taidettiin elää aikaa, jolloin pääministerinä olleen Kalevi Sorsan (sd.) hallituksessa istui toisena valtiovarainministerinä Suomen Maaseudun Puolueen Pekka Vennamo ja hänen ympärillään väkkäröi Hannu Suhonen. Ne, jotka noita aikoja muistavat, muistavat mustanpuhuvan miehen, joka puhui vielä pahempaa Turun murretta kuin kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja Ville Itälä.
Tuolloin budjettiriihetkin olivat viikkojen näytelmiä. Valtiovarainministeri uuvutti valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa kristalliskruunujen paahteessa yö toisensa perään kiistelijöitä sopuun.
Nyt budjettiriihessä on auki olevia asioita niin vähän, että jos oikein urakoitaisiin koko homma onnistuttaisiin puimaan päivässä. Nopeusennätystä ei kuitenkaan tavoitella. Säätytalon tilat on varattu budjettineuvottelujoille kahdeksi päiväksi. Valkoisen savun on määrä nousta torstaina.
Jos draama on siinä, että dramatiikkaa ei ole, eikä sitä myöskään yritetä keinotekoisesti synnyttää, punamultahallitus läpäisee ensimmäinen todellisen poliittisen testistä kivuttomasti. Kyräilevän alun ja skandaalinkäryisen alkukesän jälkeen tämä on hyvä signaali jatkolle. Taloustilanne ei tule päästämään hallitusta muuten näin helpolla.