timo.myllykoski@kaleva.fi
Aika monessa suomalaisessa kotitaloudessa on joskus puhuttu ja jopa tehty tavoitteellisia päätöksiä säästämisestä. Rahaa on ajateltu kerättävän sukanvarteen ihan vain pahan päivän varalle, tai sitten jotakin tiettyä tarkoitusta tai tulevaa hankintaa varten.
Toisilta säästäminen onnistuu, toisilla se taas jää pelkäksi puheeksi. Rahan säästäminen on taitolaji, mutta myös tahtolaji. Yleensä säästäminen kun käytännön tasolla tarkoittaa luopumista jostakin, joka aikaisemmin on ollut sallittua.
Normaalin palkansaajan tulot eivät pakkaa kertymään rahavuoreksi, vaan se mikä tulee, se myös menee. Tai toisin ilmaistuna; menot kasvavat samassa suhteessa kun tulotkin.
Paljon puhuttu maailmanlaajuinen talouden taantuma, lama, tai miksi sitä ikinä haluaakaan kutsua, on johtanut pakonomaiseen säästämiseen huomattavasti suurempituloisissakin yksiköissä kuin kotitalouksissa. Yksi pakkosäästämisen edessä oleva sektori on kuntakenttä. Siellä jo pelkästään kuntalaki edellyttää talouden tasapainotussuunnitelmaa, eli käytännössä säästämistä, jos ennakoitavissa oleva vuoden tulos uhkaa painua miinukselle.
Raahessa kaupungin kuluvan vuoden talousarvio huutaa tämän hetkisten ennusteiden valossa noin 17 miljoonaa euroa lisää rahaa, koska budjettikirjaan präntätty verotulojen kertymä ei ole toteutumassa lähellekään odotetun suuruisena. Kaupungin tulojen lisääminen tuollaisella summalla on kuitenkin tehtävänä mahdoton, joten edessä on menojen karsiminen. Siis säästäminen.
Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on ilmoittanut, että niin virkamieskoneisto kuin poliittiset päätöksentekijät keskittyvät Raahessa seuraavan kuukauden ajan talouden tasapainottamiseen. Vain muutama kuukausi sitten hyväksytty vuoden 2009 talousarvio avataan ja muokataan uuteen uskoon.
Työrukkasena Raahessa käytetään luottamushenkilövetoista kaupunginhallituksen riskienhallintajaostoa, jota laajennetaan tämän projektin ajaksi palvelukeskusten johtajilla sekä hallituksen ja valtuuston puheenjohtajilla. Laajennettu riskienhallintajaosto aloittaa talousarvion uusintakäsittelyn huomenna, ja kaupunginvaltuuston käsittelyyn työn tulos tuotaneen jo maaliskuun lopussa.
Talousarviokirjassa on vuosi toisensa jälkeen mainittu valtuuston hyväksymien käyttötalouden määrärahojen olevan sitovia. Valitettavasti sitovuuden eli budjettikurin ymmärtäminen ja varsinkin noudattaminen on niin ikään vuosi toisensa jälkeen ollut Raahessa varsin ailahtelevaa. Vuoden lähestyessä loppuaan palvelukeskuksilta on tavannut tipahdella anomuksia niin ylitysoikeuksista kuin lisämäärärahoistakin.
Riskienhallintajaostoa johtava demarien Paavo Törmi on nyt tosipaikan edessä yrittäessään saada palvelukeskukset pelaamaan säästämisen tahtolajia. Palvelukeskuksille on jo ehditty asettaa tavoitteeksi kymmenen prosentin säästöt vielä tälle vuodelle. Tosin ei riitä, että säästöt kirjataan paperille. Johtajat on saatava myös toteuttamaan ne käytännössä.
Realistina Törmi ei onneksi kurkottele kuuta taivaalta. Talouden tasapainottaminen jatkuu ainakin vielä vuoden 2010 talousarviossa. Törmi tunnustaa senkin, että velkaa joudutaan kaikesta huolimatta ottamaan lisää ja palveluiden tasoakin jouduttaneen Raahessa pohtimaan.