Eduskunnalla on kiistaton valta päättää valtion menoista, mutta vaalien allakin tarvitaan malttia. Nyt ensi vuoden budjetti uhkaa paisua aivan liikaa.
Valtiovarainministerit ovat aina vaalien alla helisemässä, kun kansanedustajat yrittävät lunastaa äänestäjille antamiaan lupauksia. Vaalivuonna menot tapaavat kasvaa enemmän kuin muina vuosina. Surullinen esimerkki on vuoden 1990 eduskunta, joka nosti vaalivuoden 1991 menoja 15 prosenttia. Se joudutti ja syvensi lamaa.
Samanlainen hurlumhei-meininki on vallannut nykyisenkin eduskunnan. Se aikoo lisätä valtion budjetin menoja yli 200 miljoonalla eurolla. Kun tähän lisätään tulosopimukseen liittyvä työllisyyspaketti, 127 miljoonaa euroa, hallituksen esitys paisuisi eduskunnan käsittelyssä lähes 330 miljoonaa euroa eli lähes kaksi miljardia markkaa.
Vielä 1980-luvun lopussa oli tapana jakaa hallituspuolueiden kansanedustajille joululahjarahaa omiin hankkeisiin. Lama- ja säästövuodet pakottivat luopumaan tavasta. Nyt kansanedustajien tavat ovat taas höltyneet ja joulurahamentaliteetti on palannut takaisin. Valtion velkaantuminen ei edustajia huolestuta, vaan oman eduskuntapaikkansa uusiminen.
Eduskunnalla on ehdoton budjettivalta. Se päättää valtion tuloista ja menoista, mutta valtaa pitää käyttää vastuullisesti.
Lamavuosina suurin osa hyvinvointipalveluista kyettiin turvaamaan ottamalla lainaa. Valtio velkaantui niin pahoin, etteivät edes viime vuosikymmenen säästöt ole kovin paljon keventäneet velkataakkaa. Se on yhä kohtuuttoman suuri ja varsinkin siitä aiheutuvat korkomenot rasittavat ikävästi valtion budjettia. Viime vuoden lopussa lopussa valtiolla oli velkaa 367 miljardia markkaa eli noin 61,72 miljardia euroa.
Vaalien läheisyys näkyi jo kesällä, kun hallitus valmisteli budjettiesitystään. Se kuitenkin annettiin eduskunnalle kuta kuinkin yhteisymmärryksessä. Se ei kuitenkaan riittänyt. Talousarvioesitystä on täydennetty jo kaksi kertaa, viimeksi tuloratkaisuun liittyvän työllisyyspaketin takia.
Kokonaisuudessaan hallituksen esitys vuoden 2003 budjetin loppusummaksi on kahden täydennyksen jälkeen yhteensä 35 317 miljoonaa euroa. Budjetin alijäämä katetaan ottamalla uutta velkaa varsinaisten menojen katteeksi 373 miljoonaa euroa ja valtionvelan hallinnasta johtuviin menoihin 234 miljoonaa euroa. Valtio siis ottaa ensi vuoden uutta lainaa yhteensä yli 600 miljoonaa euroa. Valtion velkamäärä kasvaa siten yli 62 miljardin euron.
Kansanedustajien lisäyslista on moninainen. Kuntien valtionosuuksiin halutaan täysimääräinen indeksitarkistus ja liikenteen polttoaineveroja halutaan alentaa. Eduskunnassa on halua kattaa Veikkauksen tuottoarvion alennus ja pitää arpajaisveron tuotto ennallaan.
Niin sanotut siltarumpukansanedustajat ovat huolissaan alueensa liikenteestä. Uusiin tie- ja ratahankkeisiin haluttaisiin peräti 50 miljardia euroa. Erityisen ahkerana häärii taas kerran valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston varkautelainen puheenjohtaja Kari Rajamäki (sd.). Hän ei juuri liioittele sanoessaan, että hänellä on enemmän vaikutusvaltaa kuin monella riviministerillä.
Liikenneväylät ovat tärkeitä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on kuitenkin kyettävä säilyttämään maltti. Tärkeintä on sopia hallituksen esityksen synnyttämät kiistat, ei suinkaan jakaa vaalirahaa omalle alueelle. Eduskunnan sivistysvaliokunta kaatoi keskiviikkona kulttuurin, liikunnan ja nuorisorahojen ylimääräiset leikkaukset. Rahoitus jäi kuitenkin jatkoneuvottelujen varaan. Rahoitussotkusta vastuussa on valtiovarainministeriö, joka luotti liikaa ihmisten pelihimoon ja Veikkauksen voittorahojen jatkuvaan kasvuun.