Valtiovarainministeri Jyrki Kataista ei voi moittia pessimismin lietsomisesta. Näin voi sanoa sen perusteella, mitä hän on viime päivinä kertonut valtion budjettiesityksestä ja sen perusteista. Katainenhan muun muassa lausui pari päivää sitten, että Suomi pyrkii ensi vuonna EU:n vahvimmaksi taloudeksi. Uhkakuvagalleriaa ministeriössä joutuu jälleen hoitamaan valtiosihteeri Raimo Sailas.
Kansantalous on kiistatta päässyt pahimman yli, mutta valtiontalouden tilan paljastaa ministeriön budjettiesityksen arvio ensi vuoden velanotosta. Uutta lainaa otetaan 8,7 miljardia euroa. Tämän vuoden lukemaa tuo toki on nelisen miljardia matalampi.
Kataisen lausunto kielii kovasta luottamuksesta siihen, että vienti ja yksityinen kysyntä vetävät Suomen nousuun. Vertailuryhmänä EU ei tosin ole maailman huippua.
Nousuvire tulee kreivin aikaan sekä valtiontalouden että hallituksen kannalta. Talouden jyrkempi tasapainotus esimerkiksi etuuksia leikkaamalla ja veroja rajusti kiristämällä ei olisi ollut viisasta. Se olisi voinut taittaa orastavan kasvun.
Hallituspuolueiden kannalta taloudenpidon jyrkkä oikaisu ennen ensi kevään vaaleja ei puolestaan olisi ollut poliittisesti järkevää. Vaikka Katainen puhuu nyt finanssipolitiikan muuttumisesta elvyttävästä kiristävään, kansalaisia tuleva budjetti piiskaa viuhuvien vitsojen sijasta kesäheinillä.
Selvimmin kansalaisten kukkaroissa tuntuu energiaverojen kiristys. Sillä kompensoidaan työnantajan kansaneläkemaksun poistosta aiheutuvaa verotulojen menetystä.
Ministeriö arvioi, että öljy- ja sähkölämmitteisten pientalojen asumiskustannukset nousevat noin 20 euroa kuukaudessa. Toinen tapa olisi sanoa, että asumiskustannukset nousevat noin 250 euroa vuodessa. Veronkorotuksen toivotaan johtavan energiansäästöön.
Vähähiilidioksidisuuden suuntaan Suomen pitää edetä jo kansainvälisten velvoitteidensa takia. Olisi silti oikeampaa puhua veronkorotuksen pakottavasta kuin kannustavasta vaikutuksesta.
Ensi kevään eduskuntavaalitaiston koviin valtteihin hallituksen kannalta tulee kuulumaan maaliskuun alussa voimaan tuleva takuueläke. Se tuo pienimpiin kansaneläkkeisiin lisää yli sata euroa kuukaudessa. Sen nostavat varmasti useaan kertaan esiin niin Katainen kuin pääministeri Mari Kiviniemikin.
Pohjois-Suomen kannalta esityksen olennaisin kohta on Pohjanmaan radan peruskorjaukseen luvassa oleva 90 miljoonan euron määräraha. Muunlainen ratkaisu ei olisi ollut hyväksyttävissä.
Nopea rata on koko Suomen kannalta erinomainen investointi pitkälle tulevaisuuteen. Hienoa, että asian merkitys on valtiovarainministeriössä nyt oivallettu.
Tänään perjantaina yksityiskohtia myöten julki tuleva budjettiesitys etenee ensi kuussa koko hallituksen käsittelyyn. Odotettavissa ei ole ainakaan linjan kiristymistä.
Kireitä lukemia ja ilmeitä nähdään vasta ensi vuonna. Silloin uusi hallitus alkaa tehdä ratkaisuja, joilla valtion velkaantumista toden teolla oikaistaan.