Hallituspuolueiden eduskunta- ja ministeriryhmien kesätapaamiset paljastavat, että puolueet pörhistelevät täyttä vauhtia itseään asemiin loppukuun budjettiriihtä varten. Havaittavissa on säröilyä, joskaan ei lohkeamia.
Näkemyseroja on syntynyt ainakin verotuksesta. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tulkinnan mukaan kilpailukykysopimuksen palkansaajia puraisevat korotukset olisi kompensoitu jo tämän ja ensi vuoden osalta. Lisäkompensoinnit olisivat siten luvassa vasta vaalivuonna 2019.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) näyttää yllättyneen pääministerin linjauksesta. Orpo on vakuuttanut, että verotus ei nouse, joskaan kevennysarviotakaan ei ole annettu. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK ovat asettuneet kevennystulkinnan kannalle, mutta SAK on samaa mieltä Sipilän kanssa.
Hallituspuolueiden välinen keskustelu onkin tarpeen, jotta ensi vuoden verolinjaan saadaan selvyys. Keskusta ja Uusi vaihtoehto eivät ole valmiita luopumaan suurituloisten solidaarisuusverosta, ja mahdollinen verokompensaatio pitäisi suunnata pieni- ja keskituloisille. Uusi vaihtoehto puhuu nyt keskiluokan verokapinasta.
Nokittelua on tullut liikenneväylähankkeista, joille valtiovarainministeriössä on näytetty punakynää kuten kävi Hailuodon maayhteysrahoille. Taistelu niistä ei ole vielä ohi.
Gallupykkösenä paistattelevalla kokoomuksella on vähiten paineita viedä korvamerkittyjä osuuksia budjettiriiheen, jos sellaisena ei pidetä vaatimusta ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista.
Keskustan pitäisi saada alavireiseen kannatukseen piristysruisketta. Uudella vaihtoehdolla sen sijaan on täysi työ pyristellä kovalle maalle. Maahanmuuttopolitiikan höllentäminen olisi sille kova takaisku.
Kokoomus ajaa perhevapaauudistusta työllisyysasteen nimissä. Keskusta ja Uusi vaihtoehto eivät välttämättä asetu poikkiteloin, mutta tähän asti kynnyskysymys on ollut perheiden valinnanvapaus.
Keskustan irtiottona voidaan pitää eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosen vaatimusta takuueläkkeen korottamisesta. Korotus on jo tosin leivottu budjettiesitykseen, joskin keskustaesitystä matalampana.
Menossa olevien uudistusten myötäilyä on ollut havaittavissa myös Finnairin toimitusjohtajan lisäeläkkeen jälkityrskyissä syntyneessä kommentoinnissa.
Pääministeri linjasi äskettäin, että valtionyhtiöiden palkitsemisperusteita pitäisi käsitellä seuraavissa yhtiökokouksissa. Varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pani paremmaksi vaatimalla pörssiyhtiöiden johdon palkkapolitiikan siirtämistä yhtiökokouksille.
Vaatimukset ihmetyttävät, sillä asiaa koskeva EU-direktiivi on jo hyväksytty, ja sen soveltamista meillä aloitellaan. Profiilinkorotuksessa saattaa sortua vaatimaan uudistuksia, jotka ovat jo putkessa.
Kesäkokousten synnyttämistä näkemyseroista huolimatta budjettiriihen päätteeksi saataneen kurotuksi, taas kerran, näyttävä sopu.