Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen budjettiehdotus ylittää riman siitä, missä se on matalin. Tällä tavoin nilkuttaen päästään seuraavien vaalien yli.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) järjestyksessään toinen valtion tulo- ja menoarvioehdotus on laadittu pitkälle kevään kehysriihen päätöksiä mukaillein.
Tällä tavoin päästään syksyn kunnallisvaalien yli ilman, että rakenteita ravisteltaisiin tai hallituksen venettä suuremmin keikuteltaisiin.
Yhteiskunnan talouden perusongelmiin vuoden 2013 budjettiesitys ei tulo mitään ratkaisua. Vielä vähemmän siitä on luettavissa jokin suuri linja, jota eteenpäin viemällä hyvinvointivaltio saataisiin uuteen kukoistukseen.
Budjettiesitys viestii niistä suurista vaikeuksista, joita hallituksen sisällä on jo yksinomaan siitä syystä, että hallitus on koottu puoliväkisin toistensa poliittisista vastavoimista. Näin saadaan asiat hoidettua jotenkuten, mutta ei paljon muuta.
Valtiovarainministerin esittelemän ensi vuoden tulo- ja menoarvioehdotuksen loppusumma on lähes 54 miljardia euroa, jossa on 1,4 miljardin euron korotus tämän vuoden budjettiin.
Ehdotuksen mukaan veroja korotetaan 1,3 miljardin euron edestä. Tavallinen kansalainen maksaa tämän tavaroiden ja palveluiden hintojen nousuna, kun arvonlisäveroa korotetaan prosenttiyksiköllä. Myös ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistukset jätetään tekemättä ja rikkaille säädetään ylimääräinen vero. Valtion menoja karsitaan lisäksi 400 miljoonalla eurolla.
Veronkorotuksista ja menoleikkauksista huolimatta budjetti on jäämässä 6,6 miljardia euroa alijäämäiseksi. Tämä aukko on tarkoitus paikata lisäämällä velanottoa niin, että valtionvelka ensi vuoden aikana kohoaa 95 miljardiin euroon.
Talouden näkymät ovat heikentyneet sitten kevään kehysriihen eikä kovin hyvää ole odotettavissa ensi vuonnakaan. Päällimmäisin murhe on euromaita ravisuttava kriisi, joka ei näytä laantumisen merkkejä. Epävarmuus on oikea sana kuvaamana talouskehitystä myös Suomen muilla vientialueilla Euroopan ulkopuolella.
Budjettiehdotuksesta on luettavissa se, että hallitus yrittää olla mahdollisimman varovainen, ettei se aikanaan omilla toimillaan lisäisi talousvaikeuksia.
Samalla siitä on nähtävissä, että hallitus pelaa aikaa. Budjettiehdotus ei sisällä mitään sellaista suurta ideaa, jonka toteuttamiseen haluttaisiin keskittyä.
Suomen nousu voi tapahtua keskittämällä voimavaroja osaamiseen ja sitä kautta kilpailukyvyn turvaamiseen. Tämä edellyttää koulutuksen tason parantamista. Vain se mahdollistaa sen, että kyetään luomaan uutta, jonka varaan rakentaa.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) monenkirjava hallitus on käyttänyt jo koeaikansa. Sen on korkea aika astua politiikan teossa askel eteenpäin ja valita väylä, jonne Suomen kehitystä lähdetään luotsaamaan.
Muuten on vaara, että poliittisesti valittu hallitus toimii kuin virkamiehistä koottu toimitusministeriö, joka tyytyy vain hoitamaan päälle kaatuvia asioita. Nyt ollaan uhkaavasti kulkemassa tätä tietä.