Valtiovarainministeriön budjettiehdotus kiristää kuntataloutta lievästi. Kuntien kannalta ongelmallisimmat ja vielä auki olevat kohdat ovat valtionosuuksien indeksitarkistuksen jääminen 75 prosenttiin, mikä merkitsee 32 miljoonan euron valtionosuusleikkausta, ja uusien velvoitteiden tarkempi määrittely.
Peruskoulun 1. ja 2. luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan on varattu ainoastaan 15 miljoonaa euroa, mikä ei riitä kattamaan uudistukselle asetettuja odotuksia. Myös esiopetuksen kuljetusmatkaetuuden lakisääteistäminen on rajauksiltaan auki. Kuntien tehtäviin on esitetty muitakin vähäisempiä muutoksia, jotka kiristävät kuntataloutta.
Peruspalveluohjelman ja —budjetin valmistelu ei aikataulusyistä toteutunut vuodelle 2004. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että vuoden 2005 budjettivalmistelussa molemmat voidaan toteuttaa.
Esitykseen sisältyy merkittävä veronalennuspaketti. Ansiotulojen verotusta alennetaan 775 miljoonalla eurolla. Alennus painotetaan pieni- ja keskituloisia suosivaksi korottamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä ja tulonhankkimisvähennystä 359 miljoonalla eurolla vuoden 2004 tasossa. Ministeriön esitykseen sisältyy lisäksi yhteensä 452 miljoonan euron alkoholi- ja tupakkaveron alennus, josta alkoholiveron osuus on 300 miljoonaa.
Kunnallisverovähennysten kompensointi toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Myös kansalliseen terveyshankkeeseen saadaan lisärahoitus valtionosuusprosenttia korottamalla. Valtionosuusprosentti nousee 28,06 prosentista 31,89 prosenttiin.
Kuntien valtionosuuksia lisätään vuonna 2004 uusien tehtävien johdosta 130 miljoonaa euroa, mikä menee lähes kokonaan jo ennalta sovitusti kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen. Merkittävä avaus on vanhusten kotipalveluihin tarkoitettujen palveluseteleiden käyttöönotto. Ns. korvamerkityt valtionosuudet lasten ja nuorten psykiatriaan, huumeiden käyttäjien hoitoon ja syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten hoitoon poistuvat.
Vaikka budjettiesityksessä lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia, ei kunnilla ole edellytyksiä rahoittaa omaa osuuttaan palveluiden kehittämisessä. Pelkästään kuntien kustannustason nousu aiheuttaa suuremman rahoitustarpeen kuin mitä valtion lisäpanostus antaa. Uusilla verotuloilla ei kustannusten nousua ja uusia tehtäviä voida rahoittaa, koska verotulot alenevat tänä vuonna ja ensi vuonna ne pysyvät likimain ennallaan. Kuntien talous pysyy näin ollen myös ensi vuonna alijäämäisenä, kuten valtion ja Kuntaliiton yhteisessä kehitysarviossa on arvioitu.
Kuntaliitto pitää myönteisenä joka tapauksessa sitä, että nyt aiemmista vuosista poiketen valtion päättämät verokevennykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Kuntakohtaiset tiedot kevennysten kompensoinnista ovat liitetiedostona.