Finanssityrskyn laineet lyövät jo valtion budjettiin. Hallituksen tiistaina hyväksymän lisäbudjetin verotuloarviossa on tapahtunut merkittävä notkahdus, joka vetää lisäbudjetin alijäämäiseksi.
Vielä lokakuun alussa valtiovarainministeriön lisäbudjettiesitys oli 50 miljoonaa ylijäämäinen ja verotulojen arveltiin nousevan lähes sadalla miljoonalla . Kolme viikkoa myöhemmin pieni ylijäämä on vaihtunut lähes miljardin euron alijäämään.
Syynä on ennen kaikkea yritysten maksamien yhteisöverojen ja osakemyynnistä tapahtuvien luovutusvoittoverojen tuoton lasku. Niiden osuudeksi hallitus arvioi nyt 500 miljoonaa. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) huomautti, että arvioihin liittyy nyt suurta epävarmuutta.
Autokaupan hyytyminen laskee puolestaan autoverotuottoa 200 miljoonalla eurolla. Verotulojen notkahdus alaspäin on yhteensä 736 miljoonaa euroa.
Velanmaksu
hidastuu
Muuttunut tilanne johtaa siihen, että valtio maksaa velkaa pois aiempaa ennakoitua vähemmän.
"Tänä vuonna valtionvelkaa vähennetään 1,36 miljardia euroa eli huomattavasti vähemmän kuin alkuvuonna tai budjettia tehdessä arvioitiin", Katainen kertoi tiedotustilaisuudessa tiistaina. Lokakuun alussa VM oletti valtion lyhentävän velkaa 2,5 miljardilla eurolla.
Paitsi tämän vuoden laskelmiin, finanssikriisi vaikuttanee vielä rajummin ensi vuoden budjettiin. Hallitus käy marraskuussa läpi talousarviota, ennen kuin eduskunta päättää siitä joulukuussa. VM raportoi budjettitilanteesta myös Hannes Mannisen (kesk.) johtamaa valtiovarainvaliokuntaa.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi hallituksen käyneen asiasta keskusteluja jo keskiviikkona, kun se päätti tämän vuoden lisäbudjetista.
"Valmistaudutaan kahteen näkökulmaan: toisaalta siihen, mitä yritysten rahoitus viennin osalta vaatii ja jo tehtyjen päätösten lisäksi on löydettävä rakennusalan työllisyyttä tukevia toimenpiteitä", Vanhanen summasi.
Tutkija: yritysten
voitot huvenneet
Julkiseen talouteen erikoistunut Etlan tutkija Hannu Kaseva pitää talouden käännettä selvänä ja jopa odotettunakin. Hän kiinnittää huomiota siihen, että kolmen viikon aikana on tapahtunut merkittävä käänne. Yhteisöveron tuoton laskun hän arvioi johtuvan siitä, että yritysten tuloskunto on heikentynyt.
"Tällä välillä on tapahtunut paljon negatiivista, joka koskee yhteisöveron tuottoa. Näyttää siltä, että yritykset ovat rynnänneet verotoimistoihin alentamaan omia veroprosenttejaan, koska ne eivät pääse aiemmin ennustettuihin tuloksiin", Kaseva arvioi.
Virallisia verotietoja ei vielä lokakuulta ole, mutta Kaseva pitää ilmiselvänä, että alkuvuonna tapahtunut yhteisöverotuottojen huima nousu on pysähtynyt.
Kevitsan kaivos
halutaan turvata
Nopeita elvyttäviä toimia hallitus kuitenkin lyö pöytään, vaikka tulopuoli on alkanut piiputtaa. Lisärahaa tulee muun muassa vuokra-asuntotuotantoon, korjausrakentamiseen ja energiatukiin.
Myös Kevitsan kaivoshankkeen aloitus halutaan varmistaa. Hallitus lupaa rahoittaa kaivosaleen tiehankkeen, mikäli alueella on väylän valmistuttua merkittävää kaivostoimintaa. Valtio varautuu 4,6 miljoonan euron tukeen.
Hallitus esittää lisärahaa myös presidentti Martti Ahtisaaren CMI-kriisinhallintayhtiölle. Se saa tänä vuonna 100 000 euron lisätuen ja ensi vuodelle rahoitusta lisätään 135 000 eurolla. Valtiovarainministeri Kataisen mukaan tuessa ei ole Nobel-lisää, vaan CMI on ansainnut tukensa toiminnallaan.