Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) julkisti ministeriönsä esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2017 tilanteessa, jossa talouden kehityspiirteet ovat ristiriitaisia. Rakentaminen on selvästi vilkastunut, samoin vähittäiskaupassa on mitattu pientä kasvua. Vuodessa työllisten määräkin on lisääntynyt 33 000:lla.
Samaan aikaan paikallaan polkee vienti, jonka osuus kansantaloudessa on yhä aivan keskeinen. Viennin vetoon voidaan poliittisin päätöksin vaikuttaa vain rajallisesti.
Orpo luonnehti perjantaina julkistettua talousarvioesitystä ”tiukkuuden mutta toivon budjetiksi.” Esitystä voisi luonnehtia myös toiveikkuuden budjetiksi. Valtiovarainministeriö ja koko hallitus näyttävät laskevan nyt sen varaan, että kasvusykäys olisi nurkan takana ja että sitä tarvitsee nyt vain houkutella esiin.
Budjettiesityksessä on useita yrittäjyyttä tukevia toimia kuten uusi yrittäjävähennys ja perintö- ja lahjaveron kevennys. Palkansaajillekin on kilpailukykysopimuksen perusteella luvassa keskimäärin 0,5 prosenttiyksikön veronkevennys.
Hivenen epäloogisesti sopimuksen perusteella laskee myös eläkeläisten tuloverotus. Oikeudenmukaisuuden ja kulutuskysynnän vahvistamisen ohella taustalla on eläkeläisten kasvava painoarvo äänestäjinä. Sekä tavallisia kansalaisia että yrittäjiä hyödyttää kotitalousvähennyksen kasvattaminen.
Valtion velkamäärän kasvun kääntäminen laskuun on edelleen kovin kaukainen tavoite. Tähän vuoteen verrattuna ensi vuosi merkitsee jopa velanoton lievää kiihdyttämistä. Hallitus laskee selvästi niin sanottujen dynaamisten vaikutusten varaan: lisämenot tai veronkevennykset nyt poikivat taloudellista toimeliaisuutta ja verotuloja tuonnempana.
Tehokkaimpiin toimiin valtiontalouden epätasapainon oikaisussa kuuluu työllisyyden kohentaminen. Valtion vuotuiset työttömyyden etuusmenot ovat tätä nykyä kolme miljardia euroa korkeammat kuin vuonna 2008. Päälle tulevat kaikki työttömyyden epäsuorat kustannukset.
Ministeriön budjettiesitys täydentyy kuun lopussa hallituksen budjettiriihessä. Siellä työllisyyden kasvun kiihdyttäjiä yritetään vielä löytää lisää. Nyt päätetyillä toimilla hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin uhkaa jäädä haaveeksi.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) puheiden perusteella työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi perätty asuntokauppojen varainsiirtoveron poisto jäänee kuitenkin toteutumatta. Yritysten investointivaraustakaan ei ilmeisesti ole tulossa.
Budjettiesitykset ovat arvioita, joissa sekä tuloihin että menoihin liittyy isojakin epävarmuustekijöitä ja satunnaisia vaikuttajia. Viime vuonna kukaan ei osannut ennakoida maahanmuuton kulujen rajua nousua.
Se, mitä niille tapahtuu ensi vuonna, riippuu esimerkiksi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin mielenliikkeistä eli siitä, haluaako hän noudattaa EU:n kanssa tehtyä pakolaissopimusta.
Pääkirjoitus