Suomi menettää EU:n uudessa budjetissa lähes kolmanneksen maaseudun kehittämisvaroista sekä neljänneksen alue- ja rakennetuista. Pohjoisessa aluetuki nousee kuitenkin odotetusti.
"Pohjois-Suomi saa laskennallisesti selvän voiton", pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kiitti Brysselissä lauantain vastaisena yönä sitä, että EU tunnusti harvaan asuttujen seutujen erityistarpeet.
EU-neuvosto kiri lauantain vastaisena yönä sopuun pitkään kiistellystä rahoitusraamista, kun Iso-Britannia toi pikkutunneilla vihdoin pöytään kolmannen esityksensä.
Brittien rajuun säästökuuriin lisättiin yön yli noin 13 miljardia eli lähes yhtä paljon kuin britit olivat yrittäneet leikata uusien itäisten jäsenmaiden saamisista.
EU-budjetti nousee nyt 1,045 prosenttiin EU:n bruttokansantuotteesta. 862 miljardin euron loppusumma vastaa yllättävän pitkälti kulisseissa vikkelästi ja ilmeisen viisaasti sukkuloineen Saksan uuden liittokanslerin Angela Merkelin ehdotusta. Lopuksi hän taikoi taskusta vielä sata miljoonaa euroa Puolan hyväksi.
Suomen tulot unionilta laskevat noin kuudella prosentilla ja maksut lisääntyvät 12 prosentilla. "Se on solidaarisuutta", pääministeri Vanhanen summasi yöllä sovun hintaa.
Alueille
rakennerahaa
Kokonaisbudjetin uudet painotukset kohdistuvat ennen kaikkea EU:n rakennepolitiikkaan. Lisärahoista valtaosa eli 11 miljardia osoitetaan uusiin jäsenmaihin, kuten teihin ja ydinvoimaturvallisuuteen.
Runsaat kolme miljardia taas annetaan vastapainoksi vanhojen jäsenmaiden maaseudun kehittämiseen, josta hyötyy syrjäseutuineen myös Suomi.
Itä- ja Pohjois-Suomelle kohdistetaan 35 euron asukaskohtainen lisätuki. Pohjoisen osalta, johon luetaan paitsi Lappi myös Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa, keskiarvo on ollut henkeä kohti reilut 80 euroa. Jatkossa luvassa on nyt hieman yli sata euroa.
Itä-Suomessa suunta on laskeva, mutta taso pysyttelee edelleen sadan euron pinnassa. Muu Suomi sen sijaan häviää aluetukien osalta. Alue- ja rakennetukien kansallisesta kohdentumisesta ja tasosta päätetään vielä tarkemmin.
Nykyiset ykköstavoitealueet, joihin esimerkiksi kuuluu Itä-Lappi, lienevät joka tapauksessa kehityshaasteiden mukaan koottavalla jakolistalla. Kansallisen strategian on tarkoitus olla valmis tammikuun lopulla ja ohjelmatyö alkaa keväällä.
Menetykset
hyväksyttävissä
Vaikka Suomi sai lopulta torjutuksi pahimmat tappiot ja vielä tuplatuksi brittien maaseudun kehittämiseen tarkoittamat varat, leikataan niistä silti edelleen lähes kolmannes pois. Esimerkiksi Itävalta onnistui irrottamaan peräti 1,35 miljardia alppiseutujensa kehittämiseen.
"Kuitenkin tulos oli sellainen, että se ei estä kokonaisuuden hyväksymistä", pääministeri Vanhanen puolustautui.
Koska maatalouden suorat CAP-tuet nousevat hieman, jäävät Suomessa viljelijöiden tappiot hänen mukaansa noin 64 miljoonaan euroon.
Nettomaksun osalta Suomen neuvottelutulos jää 26 miljoonaa heikommaksi kuin Luxemburgin kesäinen esitys. Siinä taso olisi kuitenkin vuosi vuodelta heikentynyt, kun nyt taas maksuosuus suhteessa bkt:n kohenee kauden loppua kohti, pääministeri vakuuttaa monimutkaisen neuvottelustrategian toimineen. "On tärkeä seuraavan rahoituskauden kannalta, että lähtötaso on kohtuullinen."
Eduskunnan suuri valiokunta sai tiedon ratkaisusta jo yöllä. Vanhasen mukaan yhtä ryhmää lukuunottamatta kaikki olisivat hyväksymässä budjettiesityksen.