"Hälventää epäluuloja, mutta ei poista pelkoja". Näin vastaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne pääministeri Paavo Lipposelle (sd.) ja muulle hallitukselle valtion ensi vuoden budjetista.
"Ei tässä hirveän leveään hymyyn ole aihetta, koska kuntien vuosikate putoaa tästä vuodesta merkittävästi. Budjetti oli liikahdus positiiviseen suuntaan", Parjanne sanoo.
Lipponen kehui budjettiriihen päätyttyä, että budjettiesitys vahvistaa kuntien taloutta ja vakuutteli, että se hälventää huolia ja pelkoja, joita kunnissa on tunnettu valtion toimista. Kuntaliiton toimitusjohtajan tuolilta katsottuina hallituksen tuore keltakantinen kirja ei tuo radikaalia parannusta, vaan kuntatalouden aallokko jatkuu.
Parjanteen mukaan budjettiriihessä kuntatalouteen tulleen reilun 100 miljoonan lisäeuron ohella muut muutokset ovat varsin vähäisiä. Kuitenkin kolmen, neljän viime vuoden aikana on tehty päätöksiä, jotka paisuttavat menoja, Kuntaliiton ykkösmies muistuttaa.
Kuntaliiton toimitusjohtaja liputtaa esityksille peruspalvelubudjetista.
"Se olisi erittäin merkittävä parannus. Nyt raha ja velvoitteet kulkevat eri teitä. Lisäksi velvoitteet kulkevat omaa latuaan ja jos on huono tilanne, kukaan ei puutu niihin. Peruspalvelubudjetissa kaikki lainsäädäntöön pohjautuvat raha-asiat olisivat samassa paketissa. Silloin kokonaisuus hahmottuisi eri tavalla", Parjanne perustelee.
Yhteisöveron
jako yhä auki
Nyt kuntasektorin pitäisi heikkenevien talousnäkymien edessä myös selvitä palkkapaineista, joita syksyn tuloratkaisuun sisältyy.Yrityksetkään eivät pääse samanlaisiin tuloksiin kuin huippuvuosina, Parjanne tuskailee kuntayhtälöä. Lopputulos näyttää hänen mukaansa sellaiselta, että ei kovin hyvältä näytä.
Parjanteen mukaan tilanne kunnissa on se, että menot kasvavat, mutta kunnallisveron tuotto ei kasva. "Kunnallisveron tuottoon on tehty niin paljon vähennyksiä. Me olemme laskeneet, että kunnat ovat maksaneet tähänastisesta Suomen veropolitiikasta neljänneksen, sillä kunnallistulon vähennyksiä on käytetty veropolitiikan osina", Parjanne sanoo.
Hänen mukaansa Lipposen seitsemän hallitusvuoden aikana kunnilta on vähennyksinä niistetty 900 miljoonaa veropolitiikkaan.
Uusimman budjetin jälkeen suuriin riemunkiljahduksiin ole Parjanteen mukaan ole aihetta senkään vuoksi, että muun muassa kiista yhteisöveron tuoton jakomallista odottaa yhä ratkaisua. "Vaikka valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) vakuuttaa, että kaikki on sovittu kuntien kanssa, ei se ihan näin ole. Yhteisöverosta on sovittu arvonlisäkuittaus pois. Se on selvää pässinlihaa, mutta summasta ei ole sovittu. Siitä on erimielisyys", Parjanne toteaa.
Hänen mukaansa Kuntaliiton lähtökohta on se, että summa kuitataan jostakin todennetusta luvusta, esimerkiksi kolmen viime vuoden keskiarvosta. Valtiovarainministeriön lähtökohta on, että se tehdään ensi vuoden arviosta. Parjanteen mukaan rahassa laskettuna riita on noin 154 miljoonasta eurosta.
Lopullisesti jakomallin päättää eduskunta, kun hyväksyy loppuvuodesta budjettilait.
Köyhille apua
viiveellä
Köyhille kunnille tulee Kuntaliiton toimitusjohtajan mukaan tänä vuonna hieman lisähelpotusta sillä, että verotulojen tasauserä tuo kahden vuoden viiveellä lisää rahaa. Näin negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä pienenee hieman.
"Jos vuosikate-ennuste pitää paikkansa, tosiasia kuitenkin on, että koko kuntatalous on ensi vuonna alijäämäinen", Parjanne summaa ensi vuoden näkymät.
Lopputulos
miinuksella
Hallituksen riihessä tekemä 100 miljoonan euron lisäpanostus kuntatalouteen toki parantaa hänen mukaansa kuntien yhteenlaskettua taloutta.
Lopputulokseksi Parjanteen laskukone näyttää kuitenkin miinusta.
"Tänä vuonna kuntien yhteenlaskettu vuosikate on 1,7 miljardia euroa. Tuore arvio budjetin perusteella on se, että ensi vuonna se on 960 miljoonaa, korkeintaan 1 miljardia euroa", Parjanne sanoo.