Valtiovarainministeriön budjettiesitys saa myönteistä vastakaikua. Liikenneministeriö lupasi kuitenkin keskiviikkona taistella omien väyläehdotustensa läpiviemiseksi. Nyt toiveiden ja lupausten väliin jää jopa 200 miljoonan euron aukko.
"Budjetti on hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus. Menokuri on pitänyt suhteellisen hyvin", arvioi Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kokonaisuuden mitoitusta.
Ryhdikkään menotalouden vastapari on kannustava verotus. Ostovoimaa lisäävä tuloveron kevennyslinja miellyttää välivuoden jälkeen. Liitto laskee, että keskipalkkaiselle jää ensi vuonna noin 15 euroa enemmän käteen kuukaudessa.
Erityisen tärkeänä pidetään myös kotitalousvähennyksen tuplaamista hoito- ja siivoustyön osalta. "Se on täsmälääke työllisyyden hoitoon."
Matalapalkkatuen rajoittaminen yli 54-vuotiaisiin on Lehtisen mielestä perusteltua. "Ensin täytyy katsoa, kuinka kokeilu toimii."
Alijäämäkään ei ole mitenkään hälyttävä, vain reilut 1,5 prosenttia 39,4 miljardin loppusummasta. "Tämä on käytännössä tasapainossa." Verotuotot ovat ensi vuonna selkeästi kasvamassa, joten valtion talouden tila on ylipäänsä tukeva.
Työvoimapolitiikka ylös
SAK:n yhteiskuntapolitiikasta vastaava johtaja Pertti Parmanne näkee budjetissa lupauksen siitä, että hallitus on vihdoin tajunnut työvoimapolitiikan merkityksen. "Nyt on tunnustettu, että asialle jotain pitää tehdä." Pohjoismaista tasoa ei kuitenkaan näillä toimin saavuteta, hän murehtii.
"Ei järjestöjen tapaamisella valtakunnan työllisyystilannetta ratkaista", Parmanne viittaa kutsuun, jonka valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) esitti tiistaina budjettiesityksen yhteydessä kolmikannan vahvistamiseksi. "Sopimustoiminnan perusasiat ovat järjestöjen tehtävä", Parmanne muistuttaa.
Kunnat vaarassa
Oppositiokin olisi odottanut, että budjettiesityksessä esitettäisiin uusia toimenpiteitä, joilla hallitus voisi edes lähestyä tärkeintä lupaustaan eli 100 000 uutta työpaikkaa.
"Näyttää siltä, että budjetin yhteydessä ei olisi päästy mihinkään uusiin työllisyyttä edistäviin ratkaisuihin", kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz kritisoi. Niin tuki matalapalkkaisille, kotitalousvähennyksen parantaminen kuin työmarkkinatukiuudistuskin oli sovittu hallituksessa aikaisemmin. "On kuitenkin tarkkaan katsottava, ettei kuntia laiteta maksumiehiksi", Zyskowicz varoittaa rahoitusriskistä toimeentulotuen osalta. "Kuntien talous on erittäin lujilla eikä tämä budjetti tuo siinä suhteessa mitään helpotusta."
Niin sanotun köyhyyspaketin valtiovarainministeri jättää budjettiriihen käärittäväksi. Ajatuksena on ollut muistaa rikkaiden varallisuusveron leikkaamisen jälkeen myös heikko-osaisia, asunto- ja toimeentulotuen varassa eläviä. Esimerkiksi kansaneläkeläisille luvattiin ennen vaaleja 300 euron korotusta eläkkeeseen kuussa, Zyskowicz muistelee. "Hallitus on toistaiseksi esittänyt seitsemää euroa. Olisi aika paljon petraamisen varaa."
Liikenneväylien tärkeysjärjestyksestä joudutaan vielä käymään keskusteluja, reagoi ministeri Leena Luhtanen (kok.) keskiviikkona lomalta tiedotteessa valtiovarainministeriön esitykseen.
Mallia Ruotsista
Liikenneministerille sopii kuitenkin Korvenkylän osuuden aikaistaminen Oulussa erityisrahoituksella, jossa kunnat lainaavat rakennusrahat valtiolle ja maksavat tienparannuksesta aiheutuvat korot.
Mallia on otettu Ruotsista. Rahoitusmalli, jota valtiovarainministeriö tarjoaa Oululle Kuusamontien alun parannukseen, silti tuskin kelpaa yleistettäväksi joka kolkassa. Isommassa mittakaavassa malli tarkoittaisi, että kuntien rahoituskykyä kilpailutettaisiin keskenään.