Oulun läänistä marraskuun lopulla löytyneelle hullun lehmän tauti epäilylle voidaan saada BSE-testin tulos odotettua aiemmin. Maa- ja metsätalousministeriö on kiirehtinyt englantilaislaboratoriossa tehtäviä lisätutkimuksia, joiden piti alunperin valmistua ensi viikon lopulla.
Osastopäällikkö Jaana Husu-Kallion mukaan mitään tarkkaa testituloksen valmistumispäivää ei ole luvattu. Laboratorio tutkii kuitenkin näytteen kiireellisenä.
Suomessa käytössä olevan pikatestin perusteella epäillään, että keskushermosto-oireista kärsinyt suomalaisnauta sairasti BSE:tä eli ns. hullun lehmän tautia. Naudasta marraskuun lopulla otettu aivonäyte lähetettiin lisätutkimuksiin Englantiin.
Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän (sit.) mukaan positiiviseen näytteeseen varaudutaan ”kaikin mahdollisin keinoin”.
Jos näyte osoittautuu positiiviseksi, Suomi laajentaa ensi töikseen nautojen testausta kaikkiin yli 30 kuukauden ikäisiin nautoihin.
Hemilän mukaan Suomi sai erioikeuden testeistä, koska Suomessa ei ole esiintynyt BSE:tä. Jos BSE-epäily varmistuu, testattavien nautojen määrä nousee vuosittaisesta 25 000 naudasta noin 120 000–125 000:een nautaan.
Testauksen laajentaminen merkitsisi Husu-Kallion mukaan sitä, että testauksessa pitää ottaa käyttöön pikatesti, joka on nykyistä nopeampi, mutta myös epävarmempi eli väärät hälytykset yleistyisivät.
Nautatestausten laajentaminen tietää ruuhkaa teurastamoissa, jotka näytteenotosta huolehtivat, ja ministeriö on etukäteen neuvotellut tästä tilanteesta teollisuuden ja tuottajien kanssa.
"Jos näyte on osoittautuu positiiviseksi, se todistaa testausjärjestelmän toimivan", Husu-Kallion sanoo. Kuluttajien ei hänen mukaansa kannata positiivisesta näytteestä huolestua, koska järjestelmä on rakennettu niin, että pieninkin epäily estää lihan pääsyn kuluttajille.
Komission tarkastajat arvioivat viime keväänä, että Suomi täyttää hyvin BSE:n varalta annetut EU:n määräykset.
Nautatestauksen laajentuminen tuottaa kuluja etenkin teurastamoille. Näytteenoton lisäksi testitulosta odottavien ruhojen varastoiminen nostaa teurastamojen kustannuksia.
"Vaikka uusi testi on nopeampi kuin nykyinen, se ei riitä korvaamaan varastointitarpeen kasvua", tiedotti maa- ja metsätalousministeriö perjantaina illansuussa. Pienimuotoiset teurastamot, joilla sairasteurastus ei ole ollut mahdollista, tulisivat myös näytteenoton piiriin.
BSE-näytteenoton tekisivät laitosta valvovat kunnaneläinlääkärit. Myös nämä teurastamot joutuisivat lisäämään ruhojen varastointitiloja.
BSE-epäillyn eläimen kotitilalta oli aiemmin tänä vuonna testattu sairasteurastettu nauta BSE:n varalta, mutta tulos oli silloin negatiivinen. BSE-epäillyn naudan yhteyksiä tunnettuihin BSE:n aiheuttajiin ei ole tähän astisissa selvityksissä havaittu.
Oulun läänissä sijaitsevalle lypsykarjatilalle ei ole maa- ja metsätalousministeriön mukaan ostettu eläimiä 80-luvun alun jälkeen, eikä tilalla ole käytetty lihaluujauhoa sisältävää rehua ainakaan 20 vuoteen.
Oireillut nauta ei ollut myöskään muuta kautta saanut lihaluujauhoa. Nautaeläinten kuolemaan johtavan taudin alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Olemassa olevan tiedon mukaan BSE leviää saastuneen rehun välityksellä sekä mahdollisesti pienissä määrin emältä jälkeläiselle.
Uusimpien arvioiden mukaan vasikoiden juottorehun sisältämä epäpuhdas rasva voi aiheuttaa BSE:n leviämisriskin. Tätä mahdollisuutta tutkitaan esimerkiksi Tanskan ja Japanin viimeaikaisten BSE-tapausten yhteydessä.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan BSE-epäilty 6-vuotias suomalaisnauta oli saanut juottorehua, mutta sen mahdollisia vaikutuksia tautiriskiin ei voida ministeriön mukaan vielä arvioida.