BSE-naudan kotilan muista naudoista ei löytynyt uusia BSE-tapauksia. Myöskään tilalta myydyissä naudoissa ei ollut hullun lehmän tautina tunnettua BSE:tä.
Maa- ja metsätalousministeriö kertoi tiistaina Helsingissä, että näistä lopetetuista eläimistä otetut näytteet osoittautuivat BSE-pikatesteissä kielteisiksi. BSE-tartunnan lähteestä ei ole varmaa tietoa, mutta sen arvellaan olevan lähtöisin naudan saamasta rehusta, jossa on ollut lihaluujauhon jäämiä.
Osastopäällikkö Jaana Husu-Kallion mukaan pikatestit osoittivat yksiselitteisesti, ettei tutkituissa naudoissa ollut BSE:tä. Suomessa käytössä oleva niin sanottu western blot -testi on hänen mukaansa niin luotettava, ettei tuloksia voi epäillä.
Lainsäädäntö kuitenkin edellyttää, että näytteet tutkitaan vielä perinteisellä histopatologisella menetelmällä Suomessa, mikä vie parisen viikkoa. Pikatestit tehtiin Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksessa (EELA), ja tulokset valmistuivat tänään.
Husu-Kallion mukaan todennäköisin BSE-tartunnan lähde on lihaluujauho, vaikka tilalla ei ole sitä käytettykään 20 vuoteen. Vasikan juomarehun sisältämää naudan rasvaa pidetään nykytietämyksen perusteella epätodennäköisenä lähteenä, mutta tätäkään mahdollisuutta ei ministeriön mukaan voi sulkea pois.
Kuusivuotias BSE-tartunnan saanut lehmä oli saanut vasikkana juottorehua, joka sisälsi kotimaista naudan- ja sianrasvaa.
BSE-naudalle syötetty valkuaistiiviste oli kasviperäistä, mutta sen joukkoon on saattanut Husu-Kallion mukaan joutua ”hippunen lihaluujauhoa”, jota vielä vuonna 1995 sai Suomessa käyttää muiden kuin märehtijöiden rehuissa. Hän korosti, ettei tästä ole näyttöä. BSE-naudan kotitilalla ei ole muita tuotantoeläimiä.
Viranomaiset selvittävät vielä, millä tiloilla käytettiin samaa valkuaistiivistettä kuin tautitilalla. Husu-Kallion mukaan kunnaneläinlääkärit tarkastavat näiden tilojen eläimet, ja ne testataan BSE:n varalta teurastuksen yhteydessä.
Kärsämäkeläisen tilan tarkan rehukirjapidon mukaan sairastuneen naudan ruokintaan oli vuonna 1995 käytetty läheisen meijerin välittämiä juottorehuja, valkuaistiivistettä sekoitettuna omaan viljaan, kivennäislisää sekä tilan omaan heinää ja säilörehua. Ministeriön mukaan tilan kivennäisrehujen valmistukseen ei ole käytetty lihaluujauhoa.
Lihaluujauhon yhteys BSE-tautiin on ministeriön mukaan selvitetty Iso-Britannian BSE-epidemian yhteydessä. Myös EU:n tieteellisen johtokomitea pitää lihaluujauhoa BSE-taudin todennäköisimpänä lähteenä. Suomen BSE-tartunnan alkuperästä on ministeriön mielestä erittäin vaikea saada täyttä varmuutta, koska tartunnasta on BSE:n pitkän itämisajan vuoksi vuosia.
"Suomen BSE-tautitapauksessä lähes mahdoton tuli mahdolliseksi. Ei ole kuitenkaan poissuljettua, että yksittäistapauksia tulee muitakin", Husu-Kallio arvioi.
Lisää tietoa Suomen BSE-tapauksesta maa- ja metsätalousministeriön internetpalvelusta.
Elintarviketeollisuusliiton mukaan rehut eivät aiheuttaneet tartuntaa. Lue Kaleva.plussasta.
Viro purkamassa suomalaisen naudanlihan tuontikieltoa. Lue Kaleva.plussasta.
Kauppiaat eivät usko naudanlihan hinnan nousevan. Lue Kaleva.plussasta.
Koko Kärsämäen kylä tukee tilan väkeä. Lue Kaleva.plussasta.