Syy Suomessa todettuun ensimmäiseen BSE-tapaukseen on toistaiseksi arvoitus. Tähän saakka merkittävimpänä tartuntalähteenä on pidetty liha-luujauhoa, mutta sitä ei kyseisellä tilalla ollut käytetty yli 20 vuoteen.
Viranomaisten mukaan tila oli hyvin hoidettu ja sillä oli erittäin hyvä kirjanpito eläimille syötetyistä rehuista. Muiden suomalaisten lypsykarjatilojen tapaan kyseinen tila oli hyvin omavarainen, eli siellä käytettiin omaa viljaa, AIV-rehua ja lisänä täydennysrehuja.
Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Jaana Husu-Kallio pitääkin taudin syntyperää suurena arvoituksena.
"Onko mahdollista, että rehu, jota tilalla on käytetty, olisi saastunut jollakin muulla rehulla", hän aprikoi.
Toinen mahdollisuus on Husu-Kallion mukaan se, että tauti olisi saanut alkunsa ”spontaanilla ja mystisellä tavalla”, josta viranomaisilla ei ole mitään tietoa. Tällainen spontaani tartuntatapa on mahdollinen ihmisillä hullun lehmän tautia muistuttavassa Creutzfeldt-Jakobin taudissa.
Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen Eelan professori Liisa Sihvonen epäilee, että tartunnan syyksi saattaisi yhtä hyvin paljastua saastunut eläinperäinen rasva, jota on erehdyksessä käytetty vasikoiden juottorehuun.
Suomessa naudanrasvaa sisältävien rehujen käyttö lopetettiin noin puolitoista vuotta sitten, mutta EU:n alueella ne ovat edelleen käytössä.
Suomessakin naudanrasvarehu oli käytössä vielä silloin, kun nyt positiiviseksi todettu nauta oli vasikkaiässä ja sai juottorehua.
Vaikka naudanrasvaa sisältävät rehut ovat edelleen sallittuja EU:n alueella, Suomi on siirtynyt käyttämään vain sianihraa ja kasvirasvoja sisältäviä juottorehuja.
"Riski on ollut niin sanotussa teollisessa rasvassa, jossa rasva kerätään koko ruhosta", Sihvonen selvittää.
Talteenottotapa mahdollistaa sen, että jos rasvaa on otettu BSE-positiivisesta naudasta, mukaan on saattanut joutua myös pieni tippa hermokudosta. Jo pienikin määrä riittää saastuttamaan koko rasvan.
Rasvan saastumisen mahdollisuus tuli Husu-Kallion mukaan esille ensimmäisen kerran viime vuoden lopulla, kun Saksassa todettiin ensimmäiset BSE-tapaukset. Tällöin saksalaiset esittivät omissa tutkimuksissaan, että liha-luujauho ei selitä koko tragediaa.