Oulun läänineläinlääkärin Riitta Ahon mielestä pahinta olisi, jos Kärsämäellä koetun kaltainen BSE-julkisuus johtaisi eläintautien salaamiseen. Tämä olisi omiaan heikentämään elintarviketurvallisuutta.
"Oliko kuluttajalle hyötyä siitä, että BSE-tilan sijainti tiedetään. Onko karjanomistajilla enää oikeutta pysyä poissa julkisuudesta silloin, kun tilaa kohtaa odottamaton eläintauti", hän kyselee?
Kärsämäen kaltaisilla mediatapahtumilla saattaa olla Ahon mukaan laajakantoisia seurauksia.
"Eläinlääkintäviranomaiset haluavat säilyttää luottamuksen eläintenomistajien keskuudessa taatakseen sen, että omistajat ilmoittavat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eläinlääkärilleen eläinten sairauksista", Aho toteaa.
Eläinlääkäri kunnioittaa hänen mukaansa eläimenomistajan oikeutta pitää salassa eläintensä sairaudet ja siihen tarvittavat hoidot silloin, kun eläintauti ei aiheuta leviämisuhkaa muille eläimille tai ihmisille. Lakisääteisesti voidaan salassapitovelvollisuudesta kuitenkin poiketa.
Aho kertoi, että kaksi kunnalliseläinlääkäriä ilmoitti tiedon tilallisille ensimmäisestä BSE-tapauksesta henkilökohtaisesti, ennen kuin tieto julkistettiin radiossa.
Lääninhallitukset ovat kouluttaneet erikoisjoukon virkaeläinlääkäreitä, ns. valmiuseläinlääkäreitä, jotka ovat harjoitelleet suoriutuakseen nopeasti erilaisista eläinlääkinnällisistä erikoistilanteista.
Aho muistuttaa vielä, että BSE:n kaltainen tautitapaus tilalla aiheuttaa aina kriisin. "Se on niin yllättävä ja johtaa täydelliseen elämäntilanteen muutokseen", hän muistuttaa.