Brys­se­lin imu on yhä vahva

Vasta 32-vuotias Piia-Noora Kauppi pamahti politiikkaan tasan kymmenen vuotta sitten, kun hänet valittiin kokoomuksen edustajana Oulun kaupunginvaltuustoon vähän päälle parikymppisenä.

Piia Noora-Kaupin lapset Ella-Miina ja Otso-Antero muuttavat syksyllä äitinsä ja isänsä kanssa Brysseliin ainakin ensi talveksi.
Piia Noora-Kaupin lapset Ella-Miina ja Otso-Antero muuttavat syksyllä äitinsä ja isänsä kanssa Brysseliin ainakin ensi talveksi.
Kuva: Riskilä Satu

Vasta 32-vuotias Piia-Noora Kauppi pamahti politiikkaan tasan kymmenen vuotta sitten, kun hänet valittiin kokoomuksen edustajana Oulun kaupunginvaltuustoon vähän päälle parikymppisenä. Vuonna 1999 hän pääsi europarlamenttiin 18 221 äänellä, ja vuonna 2004 saalis oli jo 62 995.

Kauppi sanoo harkinneensa vakavasti toissa keväänä asettumista ehdolle eduskuntavaaleissa. Työn jatkaminen Euroopan parlamentissa otti kuitenkin voiton.

"Ei missään nimessä harmita, etten alkanut ehdokkaaksi. Vaalituloshan tuntui ihan omalta voitolta, kun puolueellamme meni niin hyvin, ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla. Vuoden 2009 europarlamenttivaaleista en ole tehnyt vielä ratkaisua, haluanko ehdokkaaksi vai pitäisikö tehdä jotakin muuta", Kauppi pohtii.

Europarlamentaarikon työ on tuntunut Kaupista koko ajan mielekkäältä: ura on mennyt eteenpäin, hän on saanut yhä tärkeämpiä mietintöjä valmisteltavakseen ja uusien jäsenvaltioiden mukaan tulo on rikastuttanut työtä entisestään.

"Voisin hyvin kuvitella lähteväni tavoittelemaan kolmatta kautta. Onhan siellä ihmisiä, jotka ovat olleet mukana vuodesta 1976 ja ovat vielä täysin innoissaan", Kauppi sanoo.



Yli puolet kotimaassa


Europarlamentaarikon työ ei ole pelkkää Brysselissä ja Strasbourgissa olemista. Yli puolet viikosta Kauppi työskentelee käytännössä Suomessa. Kolme tai neljä päivää menee Brysselissä, ja yleensä nelisen päivää Suomessa.

"Työ Suomessa on yleensä europarlamentin asioiden hoitamista. Minulla on eduskunnassa toimisto, ja avustaja siellä. Nytkin olen ollut valmistelemassa samapalkkaisuusdirektiivin uudistamista ja tavannut sen yhteydessä ammattiyhdistysten ihmisiä", Kauppi luettelee.

Työ on enimmäkseen yhteyksien luomista ja tietojen hankintaa. Lisäksi mepit pitävät luentoja kouluilla ja yliopistoilla. Joka perjantai kokoomuksen mepit vierailevat jossakin päin Suomea oppilaitoksissa, kirjastoissa, yrityksissä, kunnissa tai maakuntaliitoissa tapaamassa kansalaisia tai virkamiehiä.

"Tarkoituksenamme on saada tietoa Suomesta Euroopan parlamenttiin, ja toisaalta tuoda sieltä tietoa alueille. Aina mukaan tarttuu jotain", Kauppi selventää.



Tynkä tyhjää parempi


Tärkeimpänä hankkeena EU:ssa Kauppi pitää ehdottomasti perustuslakihanketta, joka kutistui perussopimukseksi Ranskan ja Alankomaiden hylkäyksen takia. Uusi sopimusluonnos on Kaupin mielestä selvä huononnus aikaisempaan verrattuna, mutta tynkänäkin se on hänen mielestään eteenpäinviemisen arvoinen.

"Suomen kannalta tämä on heikompi versio, mutta ei niin heikko, ettei sitä kannattaisi hyväksyä. Uudistuksen tärkein tehtävä on selkeyttää sopimusjärjestelmää, lisätä demokraattisuutta ja avoimuutta. Kaiken kaikkiaan sopimuksen pitää parantaa EU:n toimintakykyä nyt, kun meitä on 27 maata kuuden perustajamaan asemasta", Kauppi perustelee.

Hänen mielestään uudesta sopimuksesta ei saatu yhtä selkeää kuin entinen oli. Demokraattisuus paranee vanhaan Nizzan sopimukseen verrattuna, mutta ei niin paljon kuin kaatuneessa perustuslakiesityksessä.

Ulkopolitiikkaan tulee lisää läpinäkyvyyttä, kun EU saa yhteisen ulkoministerin, ja se on hyvä asia, Kauppi puntaroi. Nimitys "korkea ulkopoliittinen edustaja" tosin hämmentää Kauppia. Henkilön lopullinen toimivaltakin on vielä epäselvä.

"Alkuperäinen esitys ulkopoliittisesta roolituksesta - siitä, kuka on se henkilö, jolle Yhdysvaltain ulkoministeri soittaa - meni huonompaan suuntaan. Kaikki tiedostavat, että Nizzan sopimuksen kanssa ei voida mennä eteenpäin, sillä se pystyy kantamaan maksimissaan 27 jäsenmaan kokoisen unionin. Yksikin uusi maa kaataa koko sopimusrakennelman, ja jäsenyysneuvotteluja käyvä Kroatia on tulossa todennäköisesti muutaman vuoden sisällä jäseneksi", Kauppi arvioi.



Haitat ovat nyt paperilla


Perustuslakiasiat tulivat Kaupille tutuiksi jo hänen työskennellessään eduskunnassa perustuslakijuristina ennen valintaa EU-parlamenttiin.

Perustuslakikonventissa ja sen eri työryhmissä mukana ollut Kauppi uskoo, että EU-maiden hallitukset hyväksyvät perussopimuksen ennen joulua Portugalissa pidettävässä huippukokouksessa. Ensi vuonna se pitäisi ratifioida jäsenvaltioissa.

Suomen eduskunta hyväksynee sopimuksen, koska se hyväksyi edellisenkin esityksen. Kauppi uskoo myös, että Ranskassa ei tarvitse enää järjestää siitä kansanäänestystä. Ainut kysymysmerkki on Britannia.

"Jos britit eivät ratifioi sopimusta, he tietävät, että heitä ei tulla odottamaan kuten Ranskaa. Sellaisessa tilanteessa heidän olisi oma-aloitteisesti ryhdyttävä muodostamaan suhdettaan Eurooppaan toiselta pohjalta, ja se ei olisi täysjäsenyys."

Kauppi sanoo, että uudessa sopimuksessa Suomelle on tärkeää tunnustus pohjoisen erityisolosuhteista, mikä on aikaisemmin ollut vain liittymissopimuksessa. Nyt saamme perussopimukseen maininnan, että pohjoisessa Suomessa pysyviä haittatekijöitä ovat pitkät etäisyydet, harva asutus ja kylmä ilmasto.

"Aina, kun keskustellaan logistiikasta, ympäristöhankkeista, rakennerahastoista, maatalouspolitiikasta ynnä muusta, voimme vedota siihen artiklaan. Se oli kansallisesti tärkein neuvotteluvoitto", Kauppi sanoo.

Sopimuksen toinen tärkeä kohta on Kaupin mielestä puolustusyhteistyö. Suomi saa turvatakuut päästessään mukaan yhteiseen puolustukseen, mikä vahvistaa puolustuskykyä.

"Eurooppalainen puolustusyhteistyö on meille hyödyllistä ja takaa pysymisemme mukana eurooppalaisen puolustuspolitiikan kehityksessä ja siinä kiistellyssä Naton odotushuoneessa. Nyt Suomi on ulkona Natosta, mutta meillä on mahdollisuus päästä Naton täysjäseneksi ja päästä ottamaan osaa kaikkiin sen päätöksiin", sanoo Suomen Nato-jäsenyyttä jo pitkään kannattanut Kauppi.

Natoon ei pidä hakea ilman poliittista yksimielisyyttä ja kansan tukea, Kauppi tähdentää. Kotimaassa alkaa syksyllä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelu, ja hän odottaa aiheesta avointa keskustelua. Hän ei kuitenkaan usko, että selonteossa päädytään esittämään Nato-jäsenyyden hakemista.



Tasa-arvon asialla


Ennen europarlamentaarikkojen lomille lähtöä naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnassa hyväksyttiin Kaupin valmistelema Naisten ja miesten tasa-arvo Euroopan unionissa 2007 -mietintö, joka menee täysistunnon käsittelyyn sen ensimmäisellä kokoontumisviikolla.

"Se pitää nyt ensimmäiseksi hoitaa hyvin, etteivät muut mepit eivätkä valiokunnat pääse mietintöä vesittämään", Kauppi kertoo.

EU-komissio on valinnut mietinnön painopistealueeksi työelämän tasa-arvon. Mietintö pyrkii työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen ja syrjimättömyysperiaatteeseen EU:ssa. Lähtökohtana on saada kotona olevat naiset työmarkkinoille vanhenevan Euroopan työvoimapulan ratkaisemiseksi.

"Meillä pohjoismailla on paljon annettavaa muille maille, esimerkiksi päivähoidon palveluissa. Päivähoitomme on lakisääteinen, mutta se on kaukainen tavoite esimerkiksi Espanjassa. Siellä este töihin paluulle on useimmiten hoitopaikan puute. Tietyissä Euroopan maissa on vielä paljon tehtävää", Kauppi sanoo.

Kaupin mietintö tähtää luomaan Euroopan laajuisia työajan joustoja, esimerkiksi liukuvan työajan järjestämistä, työn vuorottelumahdollisuuksien parantamista ja naisyrittäjien mahdollisuuksien kehittämistä.

"Totta kai raportissa on paljon muutakin. Esimerkiksi naisiin kohdistuvista pahoinpitelyistä on pohjoismaissa tosi synkät luvut. Mitä korkeampi elintaso, sitä enemmän väkivaltaa ilmenee. Näissä maissa naisten koulutustaso on yleensä korkea, ja siksi yleensä kynnys ilmoittaa väkivallasta viranomaisille on alhainen. Toisaalta voi olla, että sukupuolten välinen kilpailu on koventunut, ja miehen ainoa keino pärjätä naiselle on väkivalta", Kauppi pohtii ilmiön syitä.

EU on Kaupin mukaan satsannut paljon asennemuutoskampanjoihin, sillä väkivaltatilastoihin vaikuttavat myös kulttuurierot. Joissakin maissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei pidetä yhtä pahana kuin esimerkiksi meillä.

Ilmoita asiavirheestä