Suomen bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 5,7 prosenttia. Kasvuvauhti oli sama kuin Tilastokeskus arvioi jo helmikuussa. Vuonna 1999 bruttokansantuote kasvoi 4 prosenttia.
Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 783 miljardia markkaa.
Eniten kansantuotetta lisäsi metalliteollisuuden tuotannon 22 prosentin kasvu. Erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuus lisäsi voimakkaasti tuotantoaan. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto oli 4,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna.
Rakentaminen lisääntyi 4,6 ja palvelutoimialojen tuotanto 4 prosenttia edellisestä vuodesta. Erityisen nopeasti kasvoivat teleliikenne, rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä liike-elämän palvelut.
Kansantalouden kysyntä oli viime vuonna edelleen vankasti viennin varassa. Vienti kasvoi 18 ja tuonti lähes 16 prosenttia. Viennin osuus bruttokansantuotteesta kohosi uuteen ennätykseen, liki 43 prosenttiin.
Yksityiset kulutusmenot lisääntyivät viime vuonna 3 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvoivat vajaan prosentin.
Investointien määrä kasvoi 5,5 prosenttia. Kone- ja kalustoinvestoinnit lisääntyivät runsaat 3 prosenttia, samoin asuinrakennusinvestoinnit. Muihin rakennuksiin investoitiin 14 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Yritysten toimintaylijäämä kasvoi viime vuonna 22 prosenttia ja oli ennätykselliset 135 miljardia markkaa. Yritykset maksoivat parantuneesta tuloksesta myös ennätysverot ja -osingot. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 38 miljardia markkaa, mikä oli 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 1999.
Osinkoja yritykset maksoivat 43 miljardia markkaa, 26 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna reaalisesti vain 0,3 prosenttia. Vaikka kotitalouksien bruttotulot kasvoivat, välittömät verot lisääntyivät vielä enemmän. Tämän vuoksi käytettävissä olevien tulojen kasvu jäi alhaiseksi.
Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 6,6 prosenttia eli enemmän kuin käytettävissä oleva tulo. äästämisaste aleni 1,7 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna oli 4 prosenttia.
Valtion rahoitusasema muuttui viime vuonna ylijäämäiseksi ensimmäistä kertaa vuoden 1990 jälkeen. Ylijäämä oli markkamääräisesti suurempi kuin koskaan aiemmin, 27 miljardia markkaa. Ylijäämä syntyi ennen kaikkea verotulojen kasvusta.
Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen osuus bruttokansantuotteesta oli viime vuonna 46,6 prosenttia. Edellisenä vuonna veroaste oli 46,7 prosenttia. Välittömät verot lisääntyivät huomattavasti, mutta välilliset verot ja sosiaaliturvamaksut kasvoivat vain vähän.