Britannian entinen pääministeri David Cameron sortui moniin virheisiin Britannian Libyan-operaation aikaan, syytetään tuoreessa brittiraportissa.
Parlamentaarisen ulkopoliittisen komitean raportin mukaan Cameron aloitti pääministerikaudellaan ilmaiskuoperaation Libyassa väärien olettamusten pohjalta eikä myöskään suunnitellut iskujen jälkihoitoa tarpeeksi.
Britannia ja Ranska tekivät yhdessä ilmaiskuja Libyaan vuonna 2011. Britannian hallitus perusteli operaatiota siviilien suojelemisella Libyan silloiselta hallitsijalta Muammar Gaddafilta.
- Hallitus ei voinut vahvistaa todellista, Gaddafin hallinnon taholta siviileihin kohdistuvaa uhkaa, vaan käytti valikoiden elementtejä Gaddafin retoriikasta sitä kyseenalaistamatta, ja hallitus myös epäonnistui kapinallisten ääri-islamististen elementtien tunnistamisessa, raportissa sanotaan.
Sen mukaan Britannian strategia perustui "virheellisiin olettamuksiin ja todisteiden puutteelliseen ymmärrykseen".
Cameron nimetään raportissa "pääasialliseksi syylliseksi kunnollisen Libya-strategian laatimisen epäonnistumisessa". Cameron kieltäytyi raportin mukaan toimiensa selvittämisestä komitealle kiireiseen aikatauluun vedoten.
"Ääriainesten nousu jäi huomaamatta"
Gaddafin syrjäyttämisestä ja kuolemasta on kulunut liki viisi vuotta, mutta Libyan tilanne on yhä kaoottinen. Maassa taistelevat muun muassa kansainvälisesti tunnustetun hallituksen joukot sekä äärijärjestö Isis.
Britannian ulkopoliittisen komitean puheenjohtaja Crispin Blunt sanoo, että Britannialla oli Cameronin pääministerikaudella ulottuvillaan vaihtoehtoisia lähestymistapoja, jotka olisivat voineet johtaa toisenlaiseen lopputulemaan kriisissä. Hän kritisoi Britannian päätöstä tähdätä hallinnon vaihtoon Libyassa ensisijassa sotilaallisin keinoin.
- Poliittinen lähestymistapa olisi voinut johtaa siviilien turvaamiseen, hallinnon vaihtumiseen ja uudistuksiin pienemmällä hinnalla Britannialle ja Libyalle.
Raportissa todetaan, että Britannian hallituksen olisi pitänyt olla tietoinen siitä, että ääriryhmät pyrkisivät hyötymään Libyan vallankumouksesta. Raportin mukaan ei ole todisteita siitä, että hallitus analysoi huolella sitä, mitkä tahot kapinan takana vaikuttivat.
"Cameron jätti kontakteja huomiotta"
Libyan operaatiossa avainasemassa olleet entinen puolustusministeri Liam Fox sekä ex-ulkoministeri William Hague suostuivat komitean kuultaviksi. Näin teki myös entinen pääministeri Tony Blair.
Blair kertoi komitealle puhuneensa puhelimessa Gaddafin kanssa helmikuussa 2011 ja yrittäneensä taivutella tätä luopumaan vallasta. Raportin mukana ei ole näyttöä siitä, että pääministerinä toiminut David Cameron olisi yrittänyt hyödyntää edeltäjänsä Blairin kontaktia.
Myös Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on kritisoinut Cameronin toimia Libyan-operaation aikaan. Obaman oma hallinto on niin ikään saanut kritiikkiä Libyan tilanteen hoitamisesta. Obama on sanonut Cameronin huomion siirtyneen muualle vuoden 2011 kansainvälisen väliintulon jälkeen. Obama harmitteli uskoneensa liikaa eurooppalaisiin Libyan väliintulon jälkihoidossa. Hän kritisoi Cameronin lisäksi Ranskan presidenttiä Nicolas Sarkozya.
Obama myönsi maaliskuussa Atlantic-lehden haastattelussa, että Libyan tilanteenhoito oli "sotku".
Länsimaat aloittivat sotilaalliset toimet Muammar Gaddafia vastaan maaliskuussa 2011 YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuksella. Se annettiin Gaddafille uskollisten joukkojen pommitettua rajusti Bengasin kaupunkia, joka oli kapinallisten tärkeintä tukialuetta.
Arabimaiden tukema turvallisuusneuvoston valtuutus antoi Libya-operaatiolle luvan käyttää kaikkia mahdollisia keinoja siviilien turvaamiseksi ja lentokieltoalueen perustamiseksi.