Britit ovat viime päivät juhlineet riehakkaasti kuningatar Elisabetia. Kuudenkymmenen vallassaolovuoden jälkeen kuningatar on suositumpi kuin koskaan.
Britit saattavat suhtautua kyynisesti instituutioihin, mutta kuningashuonetta he rakastavat. Miljoonat ihmiset ovat viikonlopun aikana ja alkuviikosta ottaneet osaa kuningatar Elisabetin vallassaolon 60-vuotisjuhlintaan.
Velvollisuudentuntoisesta 25-vuotiaasta nuoresta kuningattaresta on tullut 86-vuotias Kansainyhteisön yhteenkuuluvuutta ylläpitävä matriarkka. Kuningatar onkin yksi maailman ehkä parhaiten informoiduista henkilöistä. Hän on tavannut keskeiset valtionpäämiehet ja johtajat kuudella vuosikymmenellä. Meno jatkuu yhä yli neljänsadan tapahtuman ja tapaamisen vuosivauhtia.
Elisabet on Britanniaa toiseksi pisimpään hallinnut monarkki. Kuningatar Victorian pitkä valtakausi kesti 63 vuotta. Elisabet on kuitenkin pitkäikäistä sukua, joten ei ole mahdotonta, että hän rikkoo ennätyksen.
Kuningashuoneen suosiota ei voi selittää järkisyillä. Yhteiskunta muuttuu, mutta monarkia pysyy. Kuningashuone edustaa perinteillään sekä menneisyyttä että tulevaisuutta. Brittiläisen imperiumin tuoman vaurauden ja kansainvälispoliittisen valta-aseman kadottua tilalle on haluttu muita merkityksiä korostamaan kansakunnan suuruutta.
Elisabetista ei alunperin pitänyt tulla kuningatarta. Tilanne sai dramaattisen käänteen, kun Edward VIII luopui kruunusta 1936 ja Elisabetin isä Yrjö VI nousi valtaistuimelle. Yrjö kuoli 1952 ja Elisabet II nousi valtaan. Kuuluisia tv-kruunajaisia vietettiin 1953.
Media on vuosikymmenten ajan seurannut herkeämättä brittimonarkiaa. Kuninkaallisuuden verhoa on myös raotettu määrätietoisesti sopivaksi katsotulla tavalla. 1960-luvulta näytettiin kuuluisa dokumentti kuningasperheen elämästä.
Kuningasperheen jäsenistä tuli median vapaata riistaa viimeistään 1970- ja 1980-luvuilla, kun aikuistuvat lapset siirtyivät yöelämään.
Kuningasperheen jäsenten yksityiselämä on aiheuttanut kuningattarelle päänvaivaa, mutta medialle kirjoitettavaa ja kuvattavaa.
Skandaalit ovat seuranneet toinen toistaan. Kuningasperheen ihmissuhdekoukerot huipentuivat avioerosumaan 1992. Kuningatar Elisabet kuvasi vuotta sanoilla annus horribilis (kauhea vuosi). Tragediat huipentuivat prinsessa Dianan kuolemaan 1997 ja arvosteluun kuningattaren kylmäkiskoisuudesta.
Viime vuodet ovat olleet seesteisempiä, kun perhe-elämä on rauhoittunut. Nyt seurataan uuden sukupolven edesottamuksia.
Kuningatar on viettänyt 60 vuotta salamavalojen räiskeessä, mutta henkilönä hänestä tiedetään varsin vähän. Arvostettu, rakastettu, velvollisuudentuntoinen, tylsä, etäinen ja yksinäinen ovat sanoja, joilla häntä kuvataan. Samanvärinen hattu ja asu, hymy, käden heilautus, hennolla ja hieman narisevalla äänellä lausutut sanat ovat takuuvarmaa ja edustavaa kuningatartyyliä.
Levottomassa maailmassa pitkä hallituskausi on tehnyt konservatiivisesta kuningattaresta vakauden symbolin. Brittimonarkian taivaalla ei näy synkkiä pilviä. Vain viidennes briteistä kannattaa tasavaltaa.