EU pakottaa britit laulamaan EU-hymniä. EU kieltää Made in Britain -merkinnän. EU pakottaa nuorallatanssijat ja trapetsitaiteilijat käyttämään kypärää. EU kieltää pienoisrautatiet. EU pakottaa kierrättämään seksilelut. EU kieltää palomiesten liukupylväät. EU määrää, että sioille pitää antaa leikkikaluja. EU kieltää keinuhevoset. EU haluaa muuttaa Trafalgarin aukion ja Waterloon aseman nimet...
EU-komission Lontoon edustustolla riittää puuhaa, kun se oikoo brittiläisen iltapäivälehdistön Euroopan unionia koskevia vääristelyjä. Pari kertaa kuukaudessa suomalaisen Reijo Kemppisen johtama edustusto joutuu lähettämään sanomalehdelle oikaisuvaatimuksen paikkaansa pitämättömästä EU-aiheisesta jutusta. Edustusto on koonnut internetsivuilleen yli 150 esimerkkiä EU-aiheisista vääristelyistä, joista monet ovat melko hupaisiakin. Toisaalta edustuston kokoamat "euromyytit" herättävät vakavia kysymyksiä brittiläisen sanomalehdistön ja etenkin maan iltapäivälehtien etiikasta, sillä monet jutuista ovat vailla minkäänlaista totuuspohjaa. Britannian suosituin iltapäivälehti The Sun on edustuston nettisivun perusteella maan johtava EU-vääristelijä, mutta myös muun muassa Daily Mail ja Daily Telegraph kantavat usein kortensa kekoon.
-- Kaikki lehdet eivät käyttäydy kuten tabloidit, vaan meillä on myös loistavaa EU-journalismia. Useimmat aamulehdet käsittelevät EU-asioita asiantuntevasti, syvällisesti ja monipuolisesti, Lontoon edustuston aluejohtaja Dominic Brett muistuttaa.
Ääliömäiset byrokraatit taas vauhdissa
Tyypillinen EU-vääristelyjuttu on raflaava kertomus siitä, kuinka Brysselin ääliömäiset byrokraatit ovat jälleen kerran kieltämässä jonkun brittiläiseen elämänmenoon olennaisesti kuuluvan asian.
Joskus jutut perustuvat aitoon väärinymmärrykseen, mutta vähintään yhtä usein kyseessä on unionin lainsäädäntöhankkeiden tahallinen vääristely tai turhan lennokkaiden johtopäätösten tekeminen. Usein jutut kiertävät tiedotusvälineissä niin, että yhden lehden alunperin vitsinä julkaisemasta heitosta kasvaa matkan varrella pitävä fakta.
Brettin mukaan havaitusta virheellisestä jutusta lähetetään aina oikaisupyyntö kyseiseen lehteen, mutta suinkaan aina lehdet eivät vaivaudu oikaisemaan virheitään. Brettin mukaan brittiläisten iltapäivälehtien EU-kielteisyys on heijastusta maan historiasta. Britannian on ollut vaikea sopeutua elämään yhtenä tavallisena maana muiden joukossa suurvalta-asemansa menettämisen jälkeen.
-- Britit eivät näe EU:ta samassa valossa kuin muiden unionimaiden kansalaiset. Muille maille EU on ollut myönteinen asia natsidiktatuurin tai sosialismin jälkeen, mutta Britannia joutui liittymään unioniin, koska se menetti imperiuminsa ja heikkeni, Brett pohdiskelee.
Ei potkuja satuilijoille
Brettin mukaan iltapäivälehtien asenteet eivät heijasta kansalaisten asenteita keskimäärin.
-- Kiivaan EU-kielteiset kansalaiset ovat Britanniassa vain marginaalisen pieni ryhmä, mutta heitä on kasautunut valitettavan paljon iltapäivälehtien palvelukseen, hän arvioi.
Brett ei usko, että edustuston valituskirje aiheuttaa mainittavampia vaikeuksia perättömän EU-jutun kirjoittaneelle toimittajalle. Brett ei ole koskaan kuullut, että yksikään toimittaja olisi saanut potkut omasta päästä keksityn kohu-uutisen takia.
-- Näissä lehdissä poliittiset arvot painavat enemmän kuin eettiset arvot.
Lontoon EU-edustuston "euromyyttien" kokoelma löytyy osoitteesta http://ec.europa.eu/unitedkingdom/press/euromyths/index_en.htm